tiistai 29. huhtikuuta 2014

Mesjuustoa ja kuivakalaa

Isäntä palasi eilen yöllä Norjasta J Mukanaan hän toi toivomukseni mukaan aitoa vuohenjuustosta tehtyä Mesjuustoa. Pidän sen mausta erittäin paljon, ja tänään lounaalla lapsetkin maistelivat sitä hyvällä ruokahalulla. Tuo juusto on maultaan hieman makea, sillä sen sisältämä maitosokeri on karamellisoitunut valmistuksessa. Ei ole ihme, että se on lasten mieleen. Norjassa ja Ruotsissa mesjuuston käyttö on runsaampaa, kuin meillä Suomessa.

Mesjuusto maistui taaperoillekin.


Kylkiäisinä isäntä toi pussin kuivattua turskaa. Nämä kalafileet ovat hyvää retkiruokaa, sillä kuivattuna ne säilyvät hyvin. Kerron sitten kokemuksia, kun olemme maistaneet.

Kuivattu kala sopii vaikka retkelle evääksi.

Nyt odotellaan jo innolla vappua, sillä lapset täyttävät kaksi vuotta vappupäivänä. 

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kaiken takana on suolisto

Intensiivinen suoliston terveyttä käsittelevä opintoviikonloppu päättyi muutama tunti sitten. Pääpaino kurssilla oli maha-suolikanavan häiriöiden hoidossa. Tätä olin odottanut J

Varsin moni meistä kärsii erilaisista ruoansulatusongelmista, kuten vatsan turvottelusta, ilmavaivoista tai ripulista ja pitää sitä täysin normaalina. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että terveeseen ruoansulatukseen ei kuulu esimerkiksi yletöntä kaasunmuodostusta, eikä ole normaalia, että vatsa on iltaisin kuin ilmapallo. Kun ruoansulatus toimii, asiaa ei tarvitse oikeastaan miettiä ollenkaan.

Erilaisten vatsavaivojen taustalla saattaa usein olla suoliston bakteerikannan epätasapainoa, entsyymien tai suolahapon puutetta. Voi myös olla, että ohutsuolen limakalvo ”vuotaa”. Nämä ovat sikäli vakavasti otettavia tiloja, että niiden vaikutukset ulottuvat koko kehoon, ei vain suolistoon, kuten ajatellaan. Voi olla, että syy masennukseen löytyykin suolistosta. Moni on havainnut, että maitohappobakteereista on apua vatsavaivoissa ja niitähän käytetäänkin usein terapiatyössä. Ruokavaliolla on tärkeä merkitys suoliston hoidossa ja tietyillä lisäravinteilla saadaan lisätukea hankaliin tilanteisiin. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi vaurioitunut suolen limakalvo.

Erilaiset kasvissosekeitot ovat helposti sulavia ja hellivät suolistoa.

Lasten allergioihin liittyy myös suoliston limakalvon ongelmat. Kypsymätön tai herkistynyt limakalvo voi päästää läpi liian isoja partikkeleita. Lasten allergioissa aikaisempi hoitotyyli oli poistaa allergeenit lapsen ruokavaliosta. Nykyisin tiedetään, että se ei yksinään riitä, vaan on tärkeää tukea lapsen suoliston toleranssia. Se tarkoittaa sitä, että huolletaan herkistynyttä suolen limakalvoa, jotta se olisi eheä, eikä allergeeneja pääsisi verenkiertoon. On hyvin tärkeää, että lapsen allergiaa hoidetaan, sillä muutoin allergisia reaktioita saattaa pian aiheutua yhä useammista ruoista.

Raskauteen valmistautuminen on tärkeää, sillä raskausaikana suuria ruokavaliomuutoksia ei kannata tehdä. Äidin ruokavalio ja terveys vaikuttaa suuresti syntyvän lapsen terveyteen. Alatiesynnytyksessä vauva saa bakteerikannan äidiltään, joten jos äidin bakteerikanta on vinoutunut, lapsi saa siitä osansa. Tästä saattaa seurata enemmän koliikkia, allergiataipumusta ja korvatulehduskierteitä. Äidin raskaudenaikaisella maitohappobakteerien käytöllä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia jopa sukupolvien päähän. Imetys antaa hyvän startin lapsen immuunipuolustuksen kehittymiselle. Pelkkää korviketta saavilla hyviä bakteereita suolistossa on usein vähemmän.

On tärkeää, että lapsen suoli toimii päivittäin. Suolen siis kuuluu toimia päivittäin, muutoin kyseessä on ummetus! Ummetus on hyvin haitallista niin lapselle kuin aikuisellekin. Ikävien tuntemusten lisäksi, haitallisia aineenvaihduntamyrkkyjä pääsee imeytymään takaisin kehoon, jos ulostemassa viipyy suolistossa liian pitkään esimerkiksi. Vaikkapa päänsäryn taustalla voi olla ummetus.

Ruokavalion monipuolisuudesta olen kirjoittanut aikaisemminkin. Allergiaa ajatellen se on myös tärkeää. Kun syödään vaihdellen eri ruoka-aineita, yliherkkyysreaktioita tulee harvemmin. Lievästi allergisoivaa ruokaa voi esimerkiksi nauttia noin 4 päivän välein ja samalla tulee vähän siedätystä. Osa allergisista reaktioista kun tulee viiveellä, jopa vasta viikon päästä altistuksesta.


Sellaista tästä viikonlopusta. Kirjoitan lasten ravitsemuksesta, mutta olen pätevä hoitamaan lapsia vasta, kun olen valmis terapeutti. En siis anna tässä blogissa varsinaisia tarkkoja hoito-ohjeita kenellekään, vaan kerron lähinnä omien lasteni kautta saamistani kokemuksista ja koulutuksen kautta saamastani opista melko suurpiirteisesti. 
Kaura tekee hyvää suolistolle. Toin lapsille kurssiviikonlopulta "tuliaisiksi" pillimaidot, sillä pillillä juominen on niin lystiä puuhaa. Ei siihen mehua tarvita :)

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Mitä tänään syötäisiin?

Meillä syötiin lounaaksi tänään tattaripastaa, luomujauhelihakastiketta, höyrytettyä parsakaalia ja salaattia. Ostin ensimmäistä kertaa tattaripastaa kokeeksi. Onhan tuo aika kallista, mutta halusin maistaa. Lapset pistelivät tattaripastan palaset ensimmäisenä (sormin) suuhunsa ja jatkoivat sitten jauhelihakastikkeen kimpussa. Kaikki meni. :) Tattari on gluteenitonta ja sopii keliaakikon ruokavalioon. Jälkiruoaksi syötiin mustikkarahkaa, jonka makeutin steviatipoilla.

Kokeilussa tattaripasta

Tämähän on hyvää :)

Eilen näin pätkän ohjelmaa ”Kaappaus keittiössä”, jossa perheen äidillä oli paljon ruokarajoitteita lähinnä kasviksia kohtaan. Ohjelman kokki Kari Aihinen, joka auttaa perheitä syömään paremmin, oli sitä mieltä, että perheen lasten syömisongelmat liittyvät vanhempien syömisongelmiin. Lapset saavat esimerkin vanhemmilta. Jos vanhemmat syövät vain eineksiä, lapsi tuskin oppii pitämään kasviksista. Pienestä pitäen runsaasti erilaisia kasviksia lautaselle maistettavaksi ja hypisteltäväksi! Siinähän ne tulevat tutuksi niin maultaan kuin ulkonäöltäänkin. 

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Tuorejuustokakku saa makeuden aprikooseista

Pääsiäiskakkuun tuli ihana aprikoosin maku. Keltainen aprikoosin väri jäi puuttumaan, sillä valitsin luomuaprikooseja, jotka ovat väriltään tummia. Tumma väri on luontainen kuivatulle aprikoosille, jota ei ole käsitelty rikillä. Halusin valmistaa kakun ilman valkoista sokeria ja vehnäjauhoja, ja käyttää makeutena ainoastaan kuivatun aprikoosin luontaista makeutta. Pohjaan käytettävät keksit on helppo tehdä itse, eivätkä ne kaipaa vehnäjauhoja. Aprikoosit pehmenevät, kun niitä liottaa ja liotusvesi on hyvin makeaa.

Aprikoosituorejuustokakkua

Lapset tykkäsivät kakusta ihan mahdottomasti, ja annoinkin heille isot palat pääsiäisen kunniaksi. Tämä kakku oli minunkin mieleeni, sillä siitä ei tullut liian makea. Kuivattu aprikoosi on muuten erinomainen kuidun ja raudan lähde.

"iää, iää, iää = lisää, lisää, lisää"


Pohja:
Kaurakeksejä
Voita

50g voita
n. 0,5 dl agavesiirappia (tai esim. hunajaa?)
2 dl kaurahiutaleita
1-2 rkl täysjyväriisijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 muna

Täyte:
1 purkki kookoskermaa
200g maustamatonta tuorejuustoa
200g rahkaa
½ pussia Kuivattuja luomuaprikooseja (liotettuna ja soseutettuna)
Aitoa vaniljaa
1 limen mehu
5 liivatelehteä

Kiille:
½ pussia kuivattuja luomuaprikooseja (liotettuna ja soseutettuna)
Liotusnestettä
2 liivatelehteä
(Tilkkanen agavesiirappia)

Tein keksit edellisenä päivänä kotikokin hieman muunnellun ohjeen mukaan. Annoksesta tuli ehkä 9 isoa keksiä, joista käytin pohjaan 7. Murustin keksit ja lisäsin joukkoon hieman voisulaa. Painelin irtopohjavuokaan ja laitoin jääkaappiin odottamaan.

Kookoskerma laitetaan edellisenä päivänä jääkaappiin, jotta neste erottuu kermasta. Neste kaadetaan pois ja kermaa vaahdotetaan. Lisätään joukkoon tuorejuusto, rahka ja vanilja, sekä liotetut ja soseutetut aprikoosit. Liotetaan liivatelehdet vedessä ja sekoitetaan ne kiehuvaan limemehuun/aprikoosien liotusnesteeseen. Yhdistetään massa ja liivateseos ja levitellään keksipohjan päälle. Jätetään jääkaappiin kovettumaan. Kiille tehdään myöhemmin.

Kiilteeseen laitoin hieman alle puolet aprikooseista, 2 liivatelehteä ja hieman vettä sekä pienen lorauksen agavesiirappia. Annetaan kiilteen vielä kovettua ainakin tunti. 





Iloista pääsiäistä!

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pääsiäispuuhia

Kylläpäs sitä on kaupat täynnä herkkuja ennen pääsiäistä. Houkutuksia on todella paljon. Perinneruokiakin on alettu tuunaamaan, esimerkkinä maustetut mämmituotteet. Mämmiä näkee käytettävän myös monissa resepteissä. Mämmin ja suklaamunien sijaan valitsin pääsiäiseksi muun muassa tuoretta parsaa sekä muita kasviksia, ihania vuohenjuustoja useampaa erilaista, leipäjuustoa, avokadoja ja lohta. Ostin myös ainekset tuorejuustokakkuun, johon tulee mm. kuivattuja luomuaprikooseja.

"Tämäkö minun pitäisi syödä?"

Lounaaksi syötiinkin tänään lohta, parsaa sekä muita lisukkeita kuten avokadoa. Poika pisteli parsat menemään, tyttö vähän nirsoili. Koska minulla on tapana laittaa valmiiseen ruokaan tilkkanen kylmäpuristettua öljyä, lapset osaavat jo ”vaatia” öljyä sanomalla ”olju, olju…”, ja huomasin heidän leikkikeittiössäänkin lisäilevän leikisti öljyä ruokaan. Hyvin kuitupitoinen parsa on muuten erinomainen foolihapon lähde ja sitä on aikoinaan käytetty myrkytystilojen hoidossa, sillä se tehostaa maksan ja munuaisten toimintaa.

Avokadon puolikas pysyy hyvin kädessä

Hieman avustettuna avokadon syöminen tarjoaa sopivasti hienomotorista mukavaa haastetta


Rairuohon sijaan idätin vehnänjyviä, ja laitoimme ne lasten kanssa kasvamaan tänä aamuna. Oraat tosin eivät taida ihan ehtiä nyt parahiksi. 

Lapset tykkäävät tehdä kaikkea samaa, mitä aikuisetkin.


maanantai 14. huhtikuuta 2014

Tuorepuuroa kiireaamuna!

Piiitkä opiskeluviikonloppu on takanapäin. Kolme tiivistä päivää vaatii kyllä veronsa. Paitsi että olin itse väsynyt, lapsetkin olivat itkuisempia, kun äiti oli ollut poissa niin paljon. Osa opinnoistamme on peruslääketiedettä, kuten tämän viikonlopun Tautioppi2-kurssi. Omasta jaksamisestani huolehdin siten, että kävin juoksemassa aamulenkit, ennenkuin muu väki ehti edes herätä. 

Koetan aina saada kursseista hyötytietoa lapsia ajatellen. Lapsia koskevia aiheita oli mm. allergiat, tyypin 1-diabetes ja suomalainen rokotusohjelma. Allergiat lisääntyvät vaikka hygienia parantuu… Suomessa rokotetaan hurjan paljon pikkuvauvoja verrattuna useimpiin muihin maihin… Suomessa suositellaan valtava määrä maitoa lapsille… Suomessa on 1-tyypin diabetesta paljon pikkulapsilla… Onko näillä asioilla tekemistä keskenään?  Paljon hyviä ja antoisia keskusteluja käytiin.

Aamut ja varsinkin kurssiaamut mummolassa ovat usein hektisiä, kun puuhaa on paljon. Poikamme on aamuisin tosi nälkäinen, kun hän herää niin aikaisin. Aamupuuron keittely vie oman aikansa, samoin smoothien valmistus. Toisinaan teen ja viikonloppunakin tein tuorepuuroa jo edellisenä iltana valmiiksi jääkaappiin, ja aamupala olikin sitten heti valmis. Kieltämättä aamuhetki on tällöin rauhallisempi. (Murojen kaataminen kuppiin ei veisi juuri lainkaan aikaa ;)) Meillä kuitenkin suositaan puuroja. Tuorepuuro on lastenkin mieleen, ja sillä jaksaa pitkään. Ainoastaan normaalin puuron lämmittävää vaikutusta jään kaipaamaan.

Netti on väärällään erilaisia tuorepuuroreseptejä. Sieltä vaan kokeilemaan.

Olen hieman huono mittailemaan aineksia ja siksi määrät monesti puuttuu resepteistä. J  Olen tehnyt tämän tyylisiä tuorepuuroja, hieman aineksia vaihdellen. Jos käytän siemeniä, laitan ne hyvissä ajoin likoamaan.

Tuorepuuro


Siemeniä (auringonkukan, kurpitsan, hampun, seesamin) liotettuna ja jauhettuna.
Kaurahiutaleita (meillä oli nyt gluteenittomia)
Kaurajuomaa/mantelimaitoa
Rahkaa/luonnonjogurttia,turkkilaista
Mustikoita, mansikoita
Raastettua omenaa, omppusosetta
Aitoa vaniljaa
Kanelia
Tuorepuuron raaka-aineita. Vanha kansa kutsuisi tuorepuuroa varmaan nimellä "kaurapöperö" :D

Kaikki aineet sekoitetaan, ja seos jää hieman löysäksi. Kun hiutaleet sitten yön aikana turpoavat, seos on aamulla puuromainen. Lasten annokseen lisäsin vielä banaania paloina tuomaa makeutta, itse en sitä kaipaa.

Tuorepuuro imeytyy erittäin hitaasti kohottaen verensokeria hyvin maltillisesti ja pitäen sen pitkään tasaisena. Sitä tulee helposti syötyä jopa liikaa, kun verensokeri ei lähdekään nopeaan nousuun. Tuorepuurohan on raakaruokaa, jossa on siksi enemmän mm. entsyymejä ja vitamiineja jäljellä. Ihanan terveellistä. :) On kuitenkin muistettava, että tuorepuuro voi olla pikkulapselle liian vaikea sulattaa. Siksi siementen/hiutaleiden jauhaminen on hyvin tärkeää, jotta puurosta tulee melko hienojakoista.

Huom! Aloitan harjoitusasiakkaiden kanssa työt lähiaikoina, ja joitakin vapaaehtoisia onkin ilmoittautunut ihan lähipiiristä. En ole vielä valinnut asiakkaita. Haen sellaisia henkilöitä, joilla on ensisijaisesti painonpudotustarvetta, lieviä suolistovaivoja, korkea verenpaine, II-tyypin diabetes tai esim. metabolinen oireyhtymä. Myös yleinen ravintoremontti voi riittää syyksi päästä asiakkaaksi.


tiistai 8. huhtikuuta 2014

"Olet sitä, mitä kehosi kykenee imeyttämään!"

Antoisa kurssiviikonloppu on jälleen takanapäin. Tämä toinen ravintoneuvontaan pätevöitymiskurssi piti sisällään mm. vastaanottotyöskentelyä, markkinointia ja ruoansulatusasioiden yhteenvetoa.
Onneksi sunnuntaina satoi vettä, sillä sisällä istuminen aurinkoisella säällä ottaa minulla niin luonteen päälle. J 

Opettajamme oli tullut Lontoosta ja työskennellyt ravintoterapeuttina jo vuosia. Hänellä on myös lapsia (kaksoset), joten näkemystä lasten ravintoasioihinkin hänellä oli. Lasten ravitsemusasioissa kun omakohtainen kokemus on erittäin hyvä lisä. Pääsinkin kyselemään opettajalta omiin lapsiimme liittyviä asioita, vaikkakaan mitään syömisongelmia meidän perheessä ei ole. Kokemuksien jakaminen kaksosäidin ja vieläpä ravintoasioihin erikoistuneen henkilön kanssa oli kyllä kurssin iso boonus.

”Olet sitä mitä syöt” on varmasti monelle tuttu fraasi jo pelkästään telkkarista. Lause pitäisi paremmin paikkansa, jos se korjattaisiin muotoon: ”Olet sitä, mitä kehosi pystyy imeyttämään”. Toisin sanoen paraskaan ravinto ei auta, mikäli kehon kyky sulattaa ruokaa ja imeyttää sitä kehoon ei ole kunnossa. Kalliiseen ruokaan käytetyt rahat menevät vain hukkaan. Ruoansulatuselimistön kunnosta tuleekin huolehtia. Varsinkin ikääntyvillä ja erilaisissa sairaustiloissa eri entsyymien ja suolahapon määrä voi olla vähentynyt, ja näin ollen ruoka sulaa hitaammin/heikommin ja seurauksena saattaa tulla erilaisia muun muassa vatsavaivoja. Toisaalta pitkään jatkuessaan nämä ongelmat ruoan sulatushäiriöissä saattavat johtaa esimerkiksi häiriintyneeseen suoliston bakteerikantaan ja mm. hiivan ylikasvuun.

Jälleen kerran voidaankin perustella, kuinka tärkeää on pureskella ruoka kunnolla, tai lapsen kohdalla jauhaa se valmiiksi, jolloin helpotetaan ruoansulatuselimistön toimintaa. Varsinkin pähkinät ja siemenet eivät sula ilman jauhamista pienillä lapsilla, ja niitä voikin sieltä vaipasta sitten löytää J

Isäntä oli istuttanut yrttejä ikkunalle kasvamaan. Tästä se viherpeukaloiden kulta-aika taas alkaa! :)

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Turvallista ruokaa

Monipuolinen ruokavalio on paras tapa välttyä elintarvikkeiden sisältämien aineiden haittavaikutuksilta. Näin kerrotaan elintarviketurvallisuusvirasto Eviran verkkosivuilla: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=3291. 

Haitta-aineet esim. raskasmetallit kuten elohopea, lyijy, kadmium ja arseeni ovat kehoa myrkyttäviä aineita, joita kerääntyy ihmiskehoon mm. saasteista, lisäaineista, kosmetiikasta ja torjunta-aineista, joita ruiskutetaan kasviksiin. Myös sikiö altistuu raskasmetalleille äidin kautta ja pienen lapsen pienempi keho kestää näitä myrkkyjä vähemmän. Haittavaikutuksia esiintyy mm. suoliston alueella, immuniteetissa ja vaikkapa tulehdusherkkyytenä.

Monipuolinen ruokavalio tarkoittaa myös vaihtelevaa ruokavaliota. Ei siis joka päivä laiteta ruokaan vaikkapa espanjalaista parsakaalia. Eri kasviksia kannattaa hyödyntää satokauden mukaan. Käytetään mahdollisuuksien mukaan luomutuotteita ja suositaan kotimaisia. Näin saadaan ruoasta vähemmän kemikaaleja, kuten torjunta-ainejäämiä. Vähentämällä teollisen ruoan määrää, voidaan myös merkittävästi vähentää lisäaineiden saantia. Nämä kaikki elimistöön tulevan toksiinit haittaavat aineenvaihduntaa, ja luonnollisesti pieni lapsi kestää myrkkyjä vähemmän. Esimerkiksi riisimaidolle on annettu suositus, ettei sitä annettaisi lainkaan alle 6 –vuotiaille (Evira), sillä siinä on melko paljon arsenikkia (jota siis on myös normaalissa riisissäkin). Eviralla on nyt meneillään hanke, jossa selvitellään ravinnon kautta saatavaa raskasmetallikuormaa pikkulapsilla. http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/esittely/toiminta/riskinarviointi/kaynnissa+olevat+projektit/suomalaisten+lasten+altistuminen+raskasmetalleille+++kumulatiivinen+riskinarviointi/

Toisaalta luomumerkintä itsessään ei tee ruoasta mitään ihmeruokaa. Näin taannoin kaupassa luomuriisipiirakoita, joissa oli käytetty mm. luomuvehnägluteenia. Hieman päätäni pyöritellen laskin tuotteen takaisin hyllyyn.

Luomuruoan lisäksi omaa myrkkykuormitukseen liittyy mm. käytettävän kosmetiikan määrä (hiuslakat, kynsilakat ym.) ja muoviastioiden käyttö. Lapsilla käytämme aina hyvin hellävaraisia rasvoja ihonhoidossa, ja sellaisia käytän itsekin. Olen vähitellen luopumassa muoviastioista kokonaan, kun lautaset alkavat pysyä paremmin pöydällä. Kotona lapsia hoidellessa ei tarvitse edes päivittäistä hiuslakkaruiskutusta J


Tilasin lapsille ja itselleni muovipullojen tilalle lasiset pullot, joista vesi maistuu kyllä kieltämättä raikkaammalta. Lasten pehmeistä muovipulloista tulee veteen ikävä sivumaku. Lasipulloon voi kaataa huoletta vaikkapa kuuman yrttiteen. Tulihan noille pulloille hintaa, ja mies totesikin, että saman asian ajaisi esim. Ikean ”Korken” 1,99e/kpl J Joskus on kiva olla hieman turhamainen.

Näiden lasipullojen ei pitäisi hajota ihan ensimmäisestä kolhusta.