suppilovahverometsällä

Metsässä käveleskely on ihanaa. Saa raikasta ja puhdasta ilmaa sekä ennenkaikkea mielenrauhaa. Muistan lukeneeni artikkeleitakin metsän rauhoittavasta vaikutuksesta ja kyllä tämän vaikutuksen huomaa lapsissakin. Hektisen ja suorittavan elämän täydellistä vastapainoa, sanoisin.

Sienestäminen ja marjastaminen ovat olleet osa elämääni pienestä asti, joskin teinivuosina niitä tuli harrastettua vähemmän. Nykysin viihdyn taas paljon metsässä, ja käymme harva se päivä lastenkin kanssa takamaastoissa leikkimässä. Metsässä virikkeet ovat erilaisia ja kannustavat tutkiskeluun.

Sienimetsällä on aikaa rauhoittua

Tänään teimme pienen sieniretken takametsään. Lapset olivat innoissaan liikkeellä omien pikku ämpäriensä kanssa. Vaikuttaisi siltä, että pakkaset ja niitä seurannut lämpimämpi jakso on palelluttanut osan suppilovahverosadosta, eikä tutuilla paikoilla ollut sieniä tavalliseen tapaan. Löysimme kuitenkin tukun suppiksia yhteen kastikkeeseen. Koska meillä on kuivattuja suppilovahveroita aikaisemmilta vuosilta, en taida sieniä tänä vuonna säilöä lainkaan.

Sammaleisissa kuusikoissa viihtyvä suppilovahvero on aina ollut meillä käytetyin ruokasieni. Sen käsittely on nopeaa ja helppoa. Ravitsemuksellisesti suppilovahveron paras ominaisuus on sen runsas C-vitamiinipitoisuus. Sienet ovat melko vaikeasti sulavia, joten annoin niitä lapsille vain pienen määrän maistettavaksi kastikkeen muodossa. Kumpikaan lapsista ei liiemmin pitänyt maistamastaan. Näinhän se uusien ruokien kohdalla monesti on.

Sipulin ja voin kanssa pannulle...

Aamuiset sienet kastikkeena 

Kokeilussa raakaleipä

Kuivuri pöhöttää taukoamatta. Innostuin viikonlopun Terveys-messujen jälkeen tekemään itse raakaleipää. Raakaleivän tekeminen on helppoa ja melko nopeaakin. Leipää ei kuumenneta tai paisteta lainkaan, vaan se kuivataan. Työn aktiivinen vaihe on hyvin lyhyt. Netistä löytyy ohjeita, joita hieman soveltelin.

Laitoin illalla likoamaan siemeniä, pähkinöitä, manteleita ja tattaria. Seuraavana päivänä valmistin leipätaikinat soseuttamalla kaikki käytettävät aineet sauvasekoittimella. Tattari sai kaverikseen muun muassa kesäkurpitsaa, mantelit kookosta ja omenaa. Auringonkukansiemenet puolestaan soseutin aurinkokuivattujen tomaattien kanssa. Kokeilukerralla syntyi kolmenlaisia raakanäkkäreitä.

Auringonkukansiemen-aurinkokuivattutomaatti-raakaleipää

Tämä on hyvää!

Lopulta kaulitsin leipätaikinat kahden leivinpaperin välissä vettä ja öljyä apuna käyttäen ohuiksi levyiksi ja asetin kuivuriin useiksi tunneiksi leivinpaperin kanssa. Jossakin vaiheessa kävin ottamassa leivinpaperit pois, jotta näkkärit kuivuvat paremmin loppuun asti.  Valmiit leivät ovat rapsakoita kuten näkkärit.

Tattari-kesäkurpitsa -raakaleipää

Mantelista kookos-omena-raakaleipää

Raakaleipien idea kuten raakaruoan ylipäänsäkin on siinä, että ravintoarvot ja mm. entsyymit ovat kuumennettuja ruokia paremmin tallella. Lapset maistelivat kiinnostuneena raakaleipiä ja kurkkivat uteliaina kuivuriin prosessin aikana. Mukavinta taisi olla, kun sai maistiaisia suoraan kuivurista. 

Uudet tattarit on jo likoamassa... :)

Nuuksion hunajaa

Ystäväni kotitalon pihalla tuotetaan hunajaa. Nuuksion hunajaa maistellaankin meillä jo vanhasta muistista. Hunajaa voidaan pitää sokeria parempana makeutusvaihtoehtona vaikkapa leivonnassa. Hunaja on sokeria makeamman makuista, ja siinä on painon mukaan vähemmän kaloreita, joten saman makeuden tunteen saa hieman vähemmällä energiamäärällä. Hunaja nostaa verensokeria valkoista sokeria tasaisemmin.

Hunaja sopii osaksi tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota valkoisen sokerin korvaajaksi

Hunajalla tiedetään olevan myös terveysvaikutuksia. Uudessa Terveydeksi-lehdessä oli maininta Käypähoito-suosituksista, jossa kerrotaan hunajan mahdollisesti helpottavan lasten akuuttia yskää lyhytaikaisessa hoidossa. Hunaja auttaa myös tappamaan kehosta bakteereja sekä lievittää kurkkukipua. Lisäksi hunaja on tehokas haavojen hoidossa. Moni tietää hunajan rentouttavan ja auttavan unen tuloa. Myös ripuliin siitä voi saada avun.  Alle 1-vuotiaille hunajaa ei suositella lainkaan botulismiriskin vuoksi. www.hunaja.net   –sivustolla on lisää tietoa hunajasta ja lisäksi hauskaa puuhaa lapsille.

Lasten ja nuorten ravintoterapia

Ravintoterapia ei ole vain aikuisia varten. Hyvin monet ravintoterapeuttiset ohjeet pätevät samantyyppisinä myös lapsiin. Viikonlopun kurssilla, Lasten ja nuorten ravintoterapia, saimme kuulla ravintoterapeuttisen näkemyksen mm. raskauden aikaiseen ruokavalioon sekä vauva-ajan erityisongelmiin kuten koliikkiin.

Monen vauvan vatsavaivoille on tehtävissä paljonkin, mm. suolistoa tukemalla. Sektiolla syntyneillä ja korvikeruokituilla lapsilla voi erityisesti olla puutetta hyvistä suolistobakteereista, lähinnä bifidobakteereista, joita kuitenkin rintamaito sisältää. Näiden bakteerien puute on iso tekijä suolistovaivojen taustalla. Mikäli äiti imettää, vauvan koliikkitapauksissa myös äidin hoitaminen on tärkeää.

Ensimmäisiä kertoja kotimme lähipuistossa

Viikonlopun kurssi oli vapaaehtoinen täydennyskoulutuskurssi osana Ravintoterapeuttikoulutusta. Pääteemoina oli edellä mainittujen lisäksi imetys, vieroitus ja kiinteiden aloitus, refluksi, ummetus sekä krooniset tulehdukset. Käytimme runsaasti aikaa aiheeseen korvatulehduskierre. Huomionarvoista on se, että kierre on varsin usein katkaistavissa ilman antibiootteja. Itse asiassa korvatulehdus voi parantua aivan itsestäänkin. Toki lapsen oloa on helpotettava muilla tavoin. Muista teemoista mainittakoon vielä mm. käytöshäiriöt sekä teini-iän akneongelmat. Väitteistä huolimatta iho-ongelmissa kuten aknessa ravinnolla on merkitystä.

Jälleen kerran totesimme suoliston kunnon merkityksen koko kehon hyvinvoinnille. Jotkin alan ammattilaiset nimittävätkin suolistoa ihmisen toisiksi aivoiksi. Niin tärkeä elin se on. 

Vielä on kesää jäljellä; viimeiset lehtikaalit kuivumaan

Mummin kasvimaa näytti huvittavalta, kun vain kasvuaan jatkaneet lehtikaalit nököttivät paikallansa. Yöpakkasten pelossa napsin loputkin aarteet talteen. Kuivaaminen on hyvä tapa säilöä nämä viherpommit tulevaa käyttöä varten, sillä tuoreeltaan en tällaista määrää saa kulumaan.

Osa lehtikaalista lähti kuivuriin, osa linssikeittoon ja vielä niitä on jääkaapissa

Kuivaamista varten pesin lehtikaalit ja poistin isoimmat lehtiruodit. Revin palasiksi ja asettelin väljästi kuivuriin 3-4 tunniksi. Kuivatut lehtikaalit jauhoin morttelissa jauheeksi. Ja eikun lasipurkkiin odottamaan käyttöä. Kuivattua lehtikaalia voi käyttää sellaisenaan vaikkapa murekkeissa. Miksei sitä voisi laittaa hieman vaikka aamusmoothien sekaan.

Kuivurissamme on 5 tasoa, jonne olisi mahtunut paljon enemmänkin kerrallaan. 

Muutamien tuntien päästä lehtikaalit olivat valmiita jauhettaviksi

Valmista kotimaista viherjauhetta

Lehtikaalista olen kirjoittanut aikaisemminkin (kokeilussa lehtikaali). Sehän on todellinen terveyspommi, jota löytyy nyt paljon kauppojen hyllyiltä ihan kohtuuhintaan. Jos syysväsymys alkaa painaa, viherjauheista saa mukavasti lisäbuustia jaksamiseen. Siellähän se auringon energia on tiivistettynä. Lapset syövät lehtikaalia esimerkiksi osana keittoja, mutta sipseinä ne lienevät maistuvimpia.

Ruokaelämyksiä: sushia ja hummeria

Muuttopuuhien keskellä pyhitimme lauantai-illan levolle ja voimaantumiselle. Nautimme hummeria ja sushia. Lapset söivät sushia toista tai kolmatta kertaa elämässään. Hummerin valmistaminen oli uutta meille kaikille. Lihaa elukassa oli yllättäen todella paljon, ja maku oli hyvin samanlainen, kuin scampien, joita laitoimme sushien sisään. Hummerin syömiseen tarvittiin järeämpiä työkaluja. Lapset katselivat sushien valmistusta kiinnostuneina ja napsivat suuhunsa täytteitä jo etukäteen. Myös hummerissa riitti ihmeteltävää.

Onpa isot sakset

Sushissa käytettävä valkoinen riisi ei ravitsemuksellisesti ole paras valinta. Kuitenkin silloin tällöin käytettynä en näe siinä mitään ongelmaa. Sama tietenkin koskee kaikkia erikoisruokia/juhlaruokia ylipäänsä. Normaalisti käytän ruoanlaitossa aina kuitupitoista täysjyvää. Muutoinhan sushiateria on melko täysipainoinen. Lapset jaksoivat syödä 5-6 makirullaa kumpainenkin.

Sushin täytteenä  avokadoa, kylmäsavulohta, scampeja, kurkkua ja porkkanaa

Kalaahan tulisi nauttia vähintään kaksi kertaa viikossa kalalaeja vaihdellen. Monien terveysvaikutusten lisäksi kala on hyvä juttu siinäkin mielessä, että se korvaa usein punaisen lihan ruokapöydässä. Punaista lihaa ei suositella käytettävän 500g enempää viikossa. Joissakin tapauksissa sekin voi olla liikaa. Annan lapsille laadukasta kalaöljyvalmistetta kalattomina päivinä. 

Pannaripäivä

Muuttohommista raskaimmat lienevät nyt takanapäin, vaikka laatikoita ja kasseja löytyy yhä sieltä täältä. Hommat jatkuvat pikkuhiljaa. Nyt ehtii jo hieman hengähtää.

Lapset ovat suhtautuneet uuteen paikkaan ennakkoluulottomasti. Mitäpä muuta alle 3 vuotiaalta voisi odottakaan. Sopeutuminen on nopeaa. Muuttoriennoista huolimatta lapset ovat eläneet säännöllistä elämää ruokailuineen kaikkineen. Molemmilla alkoi eilen illalla kuitenkin lievät nuhaoireet, jotka lienevät luultavasti maanantaisen muskarin tuliaisia ja onhan tällä muutollakin varmasti osansa.

Räkänokille tarjosin keittolounasta, välipalana jo melko perinteistä chiatuorekiisseliä sekä pannaria. Pannukakkuun laitoin perinteisestä poiketen gluteenittomia jauhoja (mm. kauraa), kaurahiutaleita sekä kauramaitoa. Makeutuksena agavesiirappi ja kookossokeri. Poika veteli pannaria kaksin käsin. Tytölle se ei maistunut. Chiakiisseli sen sijaan on molempien herkkua. Lounalla tyttö halusi reilusti salaattia. Tuoreruokaa sairas kroppa tosiaan tarvitseekin parantuakseen. Kehomme on kovin viisas, kun se kertoo, mitä olemme vailla.

Omppusose ja vatut täydentävät pannarin

Chiansiemenet ovat tulleet naperoille hyvin tutuksi