Terveyspommeja pienelle potilaalle

Hoidan lapsiamme kotona, ja se varmasti vaikuttaa siihen, että he sairastavat hyvin harvoin. Terveyskirjaston mukaan alle 3 vuotiaat sairastavat keskimäärin vajaa 10 hengitystieinfektiota vuodessa, ja kun jokainen niistä kestää 1-2 viikkoa, sairastelua kestää vuodessa noin 3 kuukautta. Kotihoidossa olevat sairastavat keskimäärin paljon vähemmän, kuin päiväkodissa olevat lapset.

Meillä oli viimeksi joulun jälkeen nuhaa. Koko kevät on oltu terveenä. Eilen aamulla pojan ääni vaikutti käheältä, ja päivän aikana räkää alkoi valua aika runsaasti. Tauti eteni hyvin nopeasti. Ruoka ei hänelle kunnolla maistunut, ja laitoinkin lapsille helposti syötäviä smoothieita ja kasviskeittoja päivän aikana. Illalla pojalle nousi kuume, joka oli korvasta mitattuna korkeimmillaan 38 astetta. Aamulla poika oli kaikin puolin normaalissa kunnossa nukuttuaan 11 tuntia ilman kuumetta alentavaa lääkettä. Ruoka maistui tänään normaaliin tapaan. Tauti vaikuttaisi menneen ohi yhdessä päivässä.

Illalla keitin lapsille luomuomenista sosetta. Ohjeen sain viimeiseltä kurssilta. Siihen tuli omenien lisäksi luomurusinoita, kanelia ja valmiiseen jäähtyneeseen soseeseen laitoin maitohappobakteerit, niiden kiinnittymistä tukevaa ainetta sekä mustikoita ja luonnonjogurttia. Tätä annoin iltapalaksi. Ehkä se vei taudin mennessään. Hyvä niin!

Päivällisellä laitoin eilen blenderiin yhden ruukullisen salaattia ja avokadon. Tätä annoin lapsillekin alkupalaksi. Soseutetusta salaatista lapsi saa ravinteet kehoonsa hyvin sulavassa muodossa. Eilen keräilin vielä pihalta nuoria voikukan lehtiä, ja lisäsin niitä salaattiin. Kun lapset olivat vauvoja, he pureskelivat voikukan lehtiä pihalla ihan sellaisenaan. Voikukka on ravinteikas kasvi, vaikka saattaakin olla hieman kitkerän makuinen. Nyt keväällä sitä kannattaa kokeilla. Voikukasta saa erityisesti C- ja A-vitamiinia, kalsiumia ja muita salaatteja vähemmän nitraatteja.

Voikukan lehtiä voi käyttää ihan sellaisenaan vaikkapa salaateissa, kukinnot tulisi kaiketi kiehauttaa.

Kuluneella viikolla olemme lasten kanssa liikkuneet tavallista enemmän julkisissa sisätiloissa, joten siellähän niitä pöpöjä liikkuu. Kävimme muun muassa ravintolassa syömässä. Tuen lasten immuniteettia hyvällä ruokavaliolla ja lisäravinteilla, joiden uskon vähentävän sairastumisen riskiä. Immuniteetti myös vahvistuu pikkuhiljaa lapsen kasvaessa. Viimeisen kauppareissun jälkeen pojalle iski ilmeisesti kova kurkun himo, kun ei edes kelmu pysäyttänyt. Kurkkua lapset söisivät vaikka kuinka paljon J Nyt kotimaista kurkkua saakin mukavaan hintaan.

Kurkunhimo voi joskus olla todella kova :D

Pistetään soseeksi: Smoothieta ja kasvissosekeittoa

Meillä ja varmaan monen muunkin kotona aamu alkaa smoothiella. Ja joskus päivälläkin pyöräytän sauvasekoittimella tai blenderissä hedelmiä ja marjoja välipalaksi.

Toiset tykkäävät syödä hedelmät mieluummin kokonaisina, ja lapsillekin niiden nakertelu on kivaa puuhaa. Mutta jos hedelmät nauttii kokonaisina, hampaiden on tehtävä hienonnustyö, ja lopun pilkkomisen hoitaa ruoansulatuselimistö. Jos pureskelee huonosti, melko isojakin kappaleita menee eteenpäin aiheuttaen mm. vatsanväänteitä tai jopa allergiaoireita. Joskus ruoanpalasia tulee kokonaisena uloskin, kuten esimerkiksi meidän pojalla. Löysin vaipasta kokonaisen tyrnimarjan J  Itsestään selvää on, että kokonaisena ulostulevat marjat tai ruoankappaleet eivät ole imeytyneet, eikä niistä myöskään tällöin ole saatu niiden sisältämiä vitamiineja ym. hyötyaineita. Ja koska taaperoilla ei ole yhtä paljoa hampaita, ruokien muussaaminen on ihan perusteltua. Pureskelemaankin pitää toki oppia, mutta esimerkiksi raa´asta porkkanasta taapero ei kyllä juuri ravinteita saa. Beetakaroteenista ei imeydy juuri mitään. Siksi porkkana kannattaa vähintäänkin keittää.

Smoothieista ja itse tehdystä mehusta saa paljon ravintoaineita helpommin imeytyvässä muodossa. Mehustimella tehty tuoremehu on tiivistä tavaraa ilman lisättyä sokeria. Kasvis- ja hedelmämehuahan juodaan paastoissakin, joissa ruoansulatuselimistöä ei saa rasittaa kiinteällä ruoalla. Lisäksi itse tehdyissä tuoremehuissa kuitumassa jää pois, ja täten vältytään myös vatsavaivoilta, mitä tuoreet kasvikset saattavat aiheuttaa. Sitruspuristin löytyy monen kotoa ja sillä saa aikaiseksi ihanaa tuorepuristettua appelsiinimehua. Sitrushedelmät ovat tosin melko allergisoivia, joten en anna niitä usein lapsillemme. Ja perussääntöhän on, että kasviksia ja hedelmiä ei tulisi nauttia samalla aterialla ruoansulatusongelmien välttämiseksi. Niiden sulatus vaatii erilaisia entsyymejä ja tällöin molemmat sulavat huonommin. Siten hedelmiä tai marjoja ei välttämättä kannata tarjota jälkiruoaksi, vaan esimerkiksi aamu- ja välipalalla. Varsinkin jos on vatsavaivoja.

Smoothien tekoon voi käyttää mielikuvitusta. Olen viime aikoina alkanut tehdä myös vihersmoothieita, joihin lisään chlorella-levää. Lapsetkin saavat aina maistaa, mutta vain pikkuisen. Lapsen herkkä vatsa ja suolisto kun reagoi uusiin juttuihin kovin helposti.

Ja tietenkin kasvissosekeitot, mikäs sen helpompaa ja maukkaampaa kylminä talvipäivinä ulkoilun jälkeen. Ja taaperolle, ruoka on hyvin sulavassa muodossa. Tässä nopea, edullinen ja ravitseva ohje:

Kiireisen mamman kasvissosekeitto:

Sipuli

(luomu) porkkanoita

Punaisia linssejä (huuhdeltuina)

Kookosöljyä ja voita

Vettä

Kasvisliemikuutio, Luomu!

(suolaa)

Tuorejuustoa

Kasvissosekeitto lämmittää kehoa ja täyttää vatsat terveellisellä tavalla. 

Sipuli ja porkkanat paloina kattilaan ja kuullotetaan kookosöljyssä/voissa. Lisätään linssit ja sitten vesi ja kasvisliemikuutio. (Huom! Luomu ehdoton, muut sisältävät arominvahventeita ihan liikaa). Antaa kiehua n. 10-15 min. Sammuntin levyn ja  ulkoilemaan. Kun tultiin sisään (kaikilla oli tietenkin huutava nälkä), soseutin keiton ja lisäsin  tuorejuustoa. Löysin tuollaista Apetinan maustettua tuorejuustoa, jossa ei ole lisäaineita. J Tämä soppa maistui meidän vesseleille, lisääkin ”pyysivät”.

Huom! Tämän ruoan äitikin ehtii syödä lämpimänä ;)