Pistetään soseeksi: Smoothieta ja kasvissosekeittoa

Meillä ja varmaan monen muunkin kotona aamu alkaa smoothiella. Ja joskus päivälläkin pyöräytän sauvasekoittimella tai blenderissä hedelmiä ja marjoja välipalaksi.

Toiset tykkäävät syödä hedelmät mieluummin kokonaisina, ja lapsillekin niiden nakertelu on kivaa puuhaa. Mutta jos hedelmät nauttii kokonaisina, hampaiden on tehtävä hienonnustyö, ja lopun pilkkomisen hoitaa ruoansulatuselimistö. Jos pureskelee huonosti, melko isojakin kappaleita menee eteenpäin aiheuttaen mm. vatsanväänteitä tai jopa allergiaoireita. Joskus ruoanpalasia tulee kokonaisena uloskin, kuten esimerkiksi meidän pojalla. Löysin vaipasta kokonaisen tyrnimarjan J  Itsestään selvää on, että kokonaisena ulostulevat marjat tai ruoankappaleet eivät ole imeytyneet, eikä niistä myöskään tällöin ole saatu niiden sisältämiä vitamiineja ym. hyötyaineita. Ja koska taaperoilla ei ole yhtä paljoa hampaita, ruokien muussaaminen on ihan perusteltua. Pureskelemaankin pitää toki oppia, mutta esimerkiksi raa´asta porkkanasta taapero ei kyllä juuri ravinteita saa. Beetakaroteenista ei imeydy juuri mitään. Siksi porkkana kannattaa vähintäänkin keittää.

Smoothieista ja itse tehdystä mehusta saa paljon ravintoaineita helpommin imeytyvässä muodossa. Mehustimella tehty tuoremehu on tiivistä tavaraa ilman lisättyä sokeria. Kasvis- ja hedelmämehuahan juodaan paastoissakin, joissa ruoansulatuselimistöä ei saa rasittaa kiinteällä ruoalla. Lisäksi itse tehdyissä tuoremehuissa kuitumassa jää pois, ja täten vältytään myös vatsavaivoilta, mitä tuoreet kasvikset saattavat aiheuttaa. Sitruspuristin löytyy monen kotoa ja sillä saa aikaiseksi ihanaa tuorepuristettua appelsiinimehua. Sitrushedelmät ovat tosin melko allergisoivia, joten en anna niitä usein lapsillemme. Ja perussääntöhän on, että kasviksia ja hedelmiä ei tulisi nauttia samalla aterialla ruoansulatusongelmien välttämiseksi. Niiden sulatus vaatii erilaisia entsyymejä ja tällöin molemmat sulavat huonommin. Siten hedelmiä tai marjoja ei välttämättä kannata tarjota jälkiruoaksi, vaan esimerkiksi aamu- ja välipalalla. Varsinkin jos on vatsavaivoja.

Smoothien tekoon voi käyttää mielikuvitusta. Olen viime aikoina alkanut tehdä myös vihersmoothieita, joihin lisään chlorella-levää. Lapsetkin saavat aina maistaa, mutta vain pikkuisen. Lapsen herkkä vatsa ja suolisto kun reagoi uusiin juttuihin kovin helposti.

Ja tietenkin kasvissosekeitot, mikäs sen helpompaa ja maukkaampaa kylminä talvipäivinä ulkoilun jälkeen. Ja taaperolle, ruoka on hyvin sulavassa muodossa. Tässä nopea, edullinen ja ravitseva ohje:

Kiireisen mamman kasvissosekeitto:

Sipuli

(luomu) porkkanoita

Punaisia linssejä (huuhdeltuina)

Kookosöljyä ja voita

Vettä

Kasvisliemikuutio, Luomu!

(suolaa)

Tuorejuustoa

Kasvissosekeitto lämmittää kehoa ja täyttää vatsat terveellisellä tavalla. 

Sipuli ja porkkanat paloina kattilaan ja kuullotetaan kookosöljyssä/voissa. Lisätään linssit ja sitten vesi ja kasvisliemikuutio. (Huom! Luomu ehdoton, muut sisältävät arominvahventeita ihan liikaa). Antaa kiehua n. 10-15 min. Sammuntin levyn ja  ulkoilemaan. Kun tultiin sisään (kaikilla oli tietenkin huutava nälkä), soseutin keiton ja lisäsin  tuorejuustoa. Löysin tuollaista Apetinan maustettua tuorejuustoa, jossa ei ole lisäaineita. J Tämä soppa maistui meidän vesseleille, lisääkin ”pyysivät”.

Huom! Tämän ruoan äitikin ehtii syödä lämpimänä ;)

Petos lapsen lautasella?

Tiedätkö, mitä kaikkea lapsesi syö?

Kauan kirjahyllyssä roikkuneet kirjat pitää palauttaa kirjastoon, ja käteeni osuu mahtava huumorilla höystetty teos: ”Petos lautasella”. Kirja laittaa lukijan miettimään syömistään, ja varmasti jatkossa tarkastelemaan lähemmin tuoteselosteita ennen ostopäätöstä. Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä pidempi ainesosalista on, sen heikompilaatuisesta tuotteesta on kyse. Pätee ainakin leipien ja maitotuotteiden kohdalla melko hyvin. Hyvässä leivässä ei tarvita kuin täysjyväjauhoja, vettä ja suolaa sekä (hiivaa) ja tietenkin kotileivonnassa on kiva täydentää leipätaikinaa erilaisilla siemenillä ja raakaraasteilla. Leivistä masentavimpia esimerkkejä ovat kaikki vaaleat leivät, jotka ”ovat kuin tummia”. Pitkä ainesosalista kertoo niiden sisältävän mm. lisättyä vehnägluteenia ym. jauhonparanteita. Juuri vehnägluteeni aiheuttaa monelle yliherkkyysoireita, ja sitten sitä varta vasten lisätään leipiin. Niitä pehmeitä helposti syötäviä leipiä sitten lapsille usein syötetään. Suosittelen lämpimästi tarkastamaan leipähyllyllä ainesosaluettelon. Siinä menee aikaa, eikä kunnon leipiä oikein tahdo löytyä, valitettavasti! Eilen löysin lähikaupastamme aitoa 100 % kaurarieskaa, lähileipää siis, jossa oli vain yhtä säilöntäainetta. Sitä annoin hyvillä mielin lapsillemme. 

Maitotuotteista surullisimpia ovat kaikki kevyttuotteet. Rasvaa poistetaan, ja jotta koostumus ja käyttöominaisuudet olisivat edes lähelläkään vastaavaa aitoa tuotetta, tuotteeseen lisätään mm. sakeutusaineita, emulgointiaineita ja aromeja. Aromeja on lisättävä, koska rasvan poistaminen vie samalla makua. Myös iskukuumennus tekee esim. vispikerman huonosti vaahtoutuvaksi, joten siihen pitää lisätä stabilointiainetta. 

Pidän tärkeänä, että lapsemme oppivat maistamaan ja tunnistamaan aitoja makuja. Esimerkiksi mustikkajogurtin maku tulee luonnonjogurttiin lisätyistä mustikoista eikä aromista, jota valmiiksi maustetuissa jogurteissa käytetään. Valmiiksi maustetut jogurtit ym. lapsillekin suunnatut makupalat sisältävät paljon sokeria ja maku tulee aromeista. Ei niissä marjoja juuri ole. Mitä ovat päiväkodin "terveelliset välipalat...? voi voi... 

Lasten purkkiruoissa ei saa käyttää yhtä paljoa lisäaineita, joskin markettien lastenruokahyllyistä löytyy aika heikkojakin tuotteita. Niistä on tarkoitus kirjoittaa myöhemmin.

Vähemmän maitoa nuhanenille

Kovista ponnisteluista huolimatta meidän kaksoset saivat lievän flunssan. Taustalla oli tietenkin mikäpäs muu kuin neuvolakäynti. En ole rajoittanut lasteni leikkiä neuvolan aulassa, jossa pöpöjä varmasti on. Tautia vastaan taistelu piti aloittaa…

Terveellistä, helposti sulavaa ruokaa, rauhallisia leikkejä ja enemmän unta. Lisäksi maidon tilalle jotakin muuta juotavaa, kunnes tauti alkaa hellittää. Maidon juominen kun saattaa lisätä limanmuodostusta, mikä selittyy maidon käsittelyllä (homogenointi) sekä sen sisältämällä kaseiiniproteiinilla. Flunssan aikana riski korvatulehduksiin yms. kasvaa entisestään. Luomumaito on hieman parempi, sillä Suomessa luomumaitoja ei homogenoida.

Maidon tilalla koitin ensimmäiseksi itse tehtyä mantelimaitoa. Liotin manteleita yön yli, ja hurautin tehosekoittimessa lisäten pikkuhiljaa vettä. Lopuksi kaadoin siivilän läpi. Säilyy jääkaapissa muutaman päivän.  Myös kaupasta saa nykyisin mantelimaitoa, joskin osassa niistä on lisättyä sokeria. Hieman pitkin hampain kaksoset tätä nauttivat. Seuraavaksi kokeilinkin kauramaitoa, jota lapsemme ovat juoneet silloin tällöin jo pidemmän aikaa. Joskus se maistuu, joskus jää kuppiin.

Mantelimaitoa nuhanenille. Siivilään jäävän massan voi kuivattaa mantelijauhoksi tai käyttää esim leivonnassa.

Flunssan aikana annoin normaalia maitoa ehkä korkeintaan yhdellä aterialla. Itse jätin maidon kokonaan pois, kun lapset sairastuivat. En tiedä oliko siitä apua, mutta jostakin syystä en nuhaa juuri saanut. Ja lapsetkin parantuivat nopeasti. Tosin join paljon kuumaa teetä, söin valkosipulia (PALJON!) jopa niin paljon, että mieskin huomautti asiasta J ja käytin lämmitettäviä kauratyynyjä jne.

Lapsi pärjää vallan mainiosti ilman maitoa, mikäli tilalle otetaan korvaavia tuotteita. Lähinnä maidosta saatava kalsium sekä energia on saatava muualta. Manteleiden lisäksi maitoa voi tehdä esimerkiksi seesaminsiemenistä, jotka ovat hyvin kalsiumpitoisia. Kaikille maito ei sovi ollenkaan ja useimpien kannattaa sitä joissakin tilanteissa välttää. Olen opettanut lapsemme juomaan nyt suolistoa hellivää AB-piimää, jota pidän maitoa parempana ruokajuomana.

Kookosöljyä kaurapuuroon

Mitä laittaisin taaperon puuron joukkoon? Voisilmä puuron joukossa on kyllä mainio makuyhdistelmä, mutta voi tunnetusti sisältää paljon kovaa rasvaa. Oliiviöljy ei ehkä maistu puuron kanssa, ja kylmäpuristettu rypsiöljy on melko vahvanmakuinen. Kookosöljy sen sijaan on pehmeän makuinen ja antaa sopivasti lisäenergiaa kevyen puuron joukossa.

Vaikka kookosöljy sisältääkin lähes yksinomaan kovaa rasvaa, siinä olevat rasvahapot ovat laadultaan suurimmalta osin keskipitkiä. Keskipitkät rasvahapot kulkeutuvat ruoansulatuksessa suoraan maksaan, ja siellä ne muutetaan energiaksi. Muun tyyppiset rasvat vaativat elimistössä kuljetusprosessin, jonka seurauksena rasvoja kertyy mahdollisesti myös verisuonten seinämiin. Kookosöljy on siis turvallinen ja erittäin terveellinen vaihtoehto.

Kookosöljy: Lisäenergiaa hoikalle taaperolle

Meidän perheessä kaikki nauttivat kookosöljyä päivittäin. Käytän sitä ruoanlaitossa, sillä sen paisto-ominaisuudet ovat loistavat. Rasva ei helposti härskiinny. Kookosöljyllä on lukuisia terveysvaikutuksia. Keskipitkä lauriinihappo muun muassa tuhoaa viruksia, bakteereita, homeita ja sieniä. Täten esimerkiksi hiivasydroomasta kärsivät ja paljon sairastelevat voivat hyötyä kookosöljystä. Kookosöljy varastoituu muita rasvoja heikommin, joten siitä hyötyvät myös ylipainoiset.

Kylmäpuristettua kookosöljyä löytää nykyisin jo melkein kaupasta kuin kaupasta. 500ml:n lasipurkki maksaa 10e molemmin puolin kaupasta ja merkistä riippuen. Hintansa veroinen tuote, jolla voi hoitaa itseä myös ulkoisesti. Vaippaihottumaankin voisin kokeilla.

Rasvojahan kannattaa luonnollisesti käyttää monipuolisesti. Kookosöljyn ohella kylmäpuristettu oliiviöljy vaikkapa porkkanaraasteen päällä maistuu meillä hyvin, ja kylmäpuristettua rypsiöljyäkin lisään joskus valmiiseen ruokaan. Avokadosta saa mainiosti terveellistä rasvaa ja se maistuukin loistavalta. Myös mantelit ovat hyvä vaihtoehto (pähkinät kun allergisoivat useampia). Lisäksi annan lapsillemme nestemäistä kalaöljyvalmistetta, jolla takaan riittävän omega-3 – ryhmän rasvahappojen saannin. J Lapsi tarvitsee rasvaa, jopa maidosta!!

Kaurahiutaleiden perässä Italiassa

Kaurahiutaleita!? Apua, mistä niitä saa? Italian reissu oli jo lähes puolivälissä ja kotosuomesta mukana tuodut luomuhiutaleet oli jo lähes lopussa. Kiukkuavat lapset rattaissa hökellän kaupan hyllyjä läpi, ja tuloksena jotakin kaurahiutaleilta näyttävää (fiocchi d´avena). Illalla laitan hiutaleet likoamaan aamua varten, sillä ulkonäön perusteella niistä ei muutoin puuroa nopeasti synny. Melko irtonaistahan siitä tulikin, mutta maistui lapsille.

Hiutaleet on Italiassa pakattu pieniin pusseihin tai pakkauksiin (250g). Meidän nelihenkisellä perheellä tuo pakkaus riittää vain kahdeksi kerraksi. Huh, hintakin oli moninkertainen suomen hintoihin nähden. Seuraavilla kauppareissuilla etsin jälleen hiutaleita usein tuloksetta. Onneksi sentään joistakin luomuhyllyistä löytyi ihan oikeitakin hiutaleita (crusca di avena), ja saamme kuin saammekin puuroa koko reissun ajan.

Italialaisia kaurahiutaleita

Kaurahiutale-episodin aikana kävi mielessä, että mahtavatkohan Italialaisäidit ruokkia lapsiaan patongeilla aamuisin, kun puuro tuskin kuuluu aamurutiineihin tarjonnasta päätellen. Koen itse, ettei puuroa verrattomampaa aamupalaa ole olemassakaan. Varsinkaan lapsille. Kaurapuuro on täyttävää, kuitupitoista, imeytyy hitaasti ja on hyväksi vatsalle ja suolistolle. Lapsen on sitä helppo syödä ja saada vatsa täyteen lämmintä ruokaa. Meillä ainakin leivästä päätyy puolet lattialle. Kauran beetaglukaani vaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin ja sopii monelle keliaakikollekin. Vauvalle hiutaleet voi hienontaa sauvasekoittimella ennen kypsennystä, niin ei tarvitse ostaa valmiita vauvahiutaleita. Seuraavaan reissuun varaudun suuremmilla hiutalemäärillä.

Väsyttääkö? Oletko muistanut D-vitamiinin?

Etelän reissulta saa tuomisina D-vitamiinia elimistön varastoihin, eikä vitamiinia muutenkaan tarvitse ottaa joka päivä, jos valmiste on riittävän vahva. Jos viettää auringossa keskipäivän aikaan 10–15 minuuttia niin, että kasvot ja kädet tai muu vastaavan kokoinen alue on paljaana, se riittää. Suomessa tuo tavoite ei taida täyttyä kuin heinäkuussa jos silloinkaan. Muina vuodenaikoina tehoainetta on otettava purkista. Moni ystävä kertoo sairastelleensa vähemmän D-vitamiinin käytön aloittamisen myötä ja onhan tuosta paljon jo tutkimusnäyttöäkin.

Lapsilla on vallitsevana suosituksena 10µg vuorokaudessa, eli vauvasta alkaen 5 tippaa nestemäistä D-vitamiinia joka päivä. Vauvojen/taaperoiden D-vitamiinivalmisteet ovat monet öljypohjaisia, ja saattavat olla itkujen taustalla. Vesipohjainen Jekovit saattaa olla parempi vatsalle. Meillä siirryttiin Jekovit-valmisteeseen jokin aika sitten lähinnä, koska pullo on näppärämpi käyttää. D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään ja sen puute voi aiheuttaa esimerkiksi kasvuhäiriöitä. Meillä D-vitamiinipulloa säilytetään hammasharjojen yhteydessä, jolloin muistamme antaa sitä aina illalla hampaiden pesun yhteydessä. Onneksi molemmat taaperot pitävät valmisteen maustaJ

D-vitamiinin luonnollisia lähteitä ovat kalat ja maitotuotteet, joihin D-vitamiinia lisätään. Myös kananmunassa on hieman D-vitamiinia (1,3µg/1kpl). Suppilovahveroistakin voi saada 100 grammasta 27µg D-vitamiinia, joskin kypsennystavalla on jonkin verran vaikutusta vitamiinien ja kivennäisaineiden määrään.Vaikka käytämme kalaa todella paljon, nautimme myös vahvaa D-vitamiinia purkista säännöllisesti. Lapsille annan D-vitamiinia suosituksien mukaan.

Suppilovahverostakin saa D-vitamiinia.