lauantai 27. joulukuuta 2014

Kanelista haittaa pikkulapsille

Jouluna kanelin käyttö lisääntyy riisipuurojen ja makeiden leivonnaisten myötä. Harva tulee ajatelleeksi, että kanelista voi helposti saada liiallisen määrän kumariini- nimistä yhdistettä, joka on haitallista maksalle. Kumariini on maksalle myrkyllinen aine. Päivättäinen saantimaksimi 15 kiloiselle lapselle (n.3v) saattaa ylittyä jo yhden korvapuustin syömisellä (alle 0,5tl kanelia). Kanelin kumariinipitoisuuksissa on kuitenkin vaihtelua.

Päiväkotien ruokailuissa kanelia sisältävien ruokien määrää on asianmukaisesti rajoitettu, eikä ilmeisesti ole vaarallista, vaikka kumariinin siedettävä päiväsaanti tilapäisesti ylittyisikin esimerkiksi jouluna. Eviran mukaan pienten lasten ei tulisi syödä useita kanelia sisältäviä tuotteita päivittäin. Pipareissa kanelia on verrattain melko vähän. Runsaasti kanelia voi sisältää esimerkiksi korvapuustit ja kanelikorput. Lisää kumariinista voi lukea Eviran sivuilta: Altistuminen kumariinille


Länsiväyläkin uutisoi asiasta 20.-21.12.2014


Suomessa myydään pääasiassa kassiakanelia, joka sisältää kumariinia tavallisesti 2-3mg/g. Luontaistuotekaupoista saatavassa Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä. Ceyloninkaneli on tavallista kanelia hieman kalliimpaa.

Ennen joulua leivoin mausteisen taatelikakun. Tämä maidoton ja gluteeniton kakku maistui todella ihanalta ja lisäksi se oli lasten mieleen.  Kakussa käytin perinteisen kanelin sijaan Ceylonin kanelia.

Jouluinen taatelikakku





200g taateleita
1,5dl vettä
2dl kookosöljyä
1dl kookossokeria
2 banaania
1dl kookoskermaa
2dl täysjyväriisijauhoa
1dl kookosjauhoa
0,5 dl mantelijauhoa
2rkl psylliumia
1rkl kaakaojauhetta
2tl ruokasoodaa
1tl neilikkaa
1tl jauhettua inkivääriä
1 tl ceyloninkanelia
1 tl kardemummaa
1dl valmista pakuriteetä
2-3 rkl lucumajauhetta
Voiteluun kookosöljyä ja mantelijauhetta


Pilko taatelit kattilaan ja keitä vesitilkassa kunnes pehmenevät. Lisää kookosöljy, sokeri, sauvasekoittimella muussatut banaanit, sekä kookoskerma. Hämmennä tasaiseksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja yhdistä. Lopuksi pakuritee. Lusikoi voideltuun irtopohjavuokaan. Paista 175 asteessa n. 45 minuuttia.
Joulun juhlinta alkaa olla takanapäin, ja on aika palata normaaleihin ruokarutiineihin. Meillä se tarkoittaa muunmuassa sitä, että runsaasti suolaa sisältävät ruoat jäävät vähemmälle lasten ruokailussa eikä herkkujen käyttö ole päivittäistä. 

torstai 18. joulukuuta 2014

Joulua odotellessa: gluteenittomat pasteijat

Nyt leivotaan pasteijoita. Enpä ole montaa kertaa niitä elämässäni tehnyt, ja nyt ensimmäistä kertaa ilman vehnäjauhoja. Ja onnistuuhan se. Kun lähtee korvaamaan vehnäjauhoja gluteenittomilla jauhoilla, täytyy sitko tehdä esim. käyttämällä psylliumia. Valmiissa jauhoseoksissa on monesti psyllium valmiina. 




Nyt mentiin näin:

250 g pehmeää voita
250 g rahkaa
5 dl valmista gluteenitonta jauhoseosta (itse käytin 3 dl tattarijauhoja, 0,5 dl perunajauhoja ja 1,5dl riisijauhoja sekä 1 rkl psylliumia)
1 tl leivinjauhetta

Sekoitetaan aineet (ensin voi ja rahka yhteen, sitten jauhot sekaan) ja laitetaan vetäytymään jääkaappiin. Ja ei kun leipomaan. Täytteeksi laitoin keitettyä täysjyväriisiä, keitettyä luomumunaa, suolaa ja tilliä. Gluteeniton taikina on perinteistä hauraampi, varsinkin tattarista tehtynä, joten leivontavaiheessa pitää olla varovainen. Paistellaan 200 asteessa n. 15 minuuttia. 

voiteluun kananmunaa ja pinnalle unikonsiemeniä

Lapset maistelivat pasteijoita välipalalla. Poika piti niistä enemmän, ja söikin kaksi pasteijaa. Tyttö puolestaan hieman vierasteli uutta ruokaa.

Hieman haaleina nämä maistuvat parhailta

lauantai 13. joulukuuta 2014

Itse täytettävä joulukalenteri

Joulukalenterit kuuluvat joulun odotukseen, ehdottomasti! Tänä vuonna löysin Muumi-kaupasta lapsille avattavat joulupallot, joihin mahtuu sisälle jotakin pientä. Joka yö tonttu on käynyt tuomassa palloon pienen herkun tai lelun, jos lapset ovat olleet kiltteinä. Yllätykseksi valitsen jotakin hyvää mutta terveellistä, kuten kuivattuja luomuhedelmiä: mangoa, lohikäärmehedelmää ja rusinoita, pienen keksin tai vaikka tummaa suklaata (min. 70 %), jota lapset muuten rakastavat. :) Joulukalenterin saa avata vasta aamupalan jälkeen, eikä sen sokerit siten vaikuta aamupalan syöntiin. Puurot menee paljon tavallista reippaammin, kun joulukalenteri houkuttelee vieressä. Lapset eivät osaa vaatia makeisia, sillä en ole niitä heille tarjonnut tummaa suklaata lukuunottamatta. 

Päivä kerrallaan täytettävä joulukalenteri on päivän yksi kohokohdista!

Tänään kävin pyörähtämässä joulumarkkinoilla Espoon Kattilassa. Sieltä löysin paikallisia lähi- ja luomutuotteita edulliseen hintaan. Kotiin lähti luomumunien lisäksi mm. karjalanpiirakoita ja itsetehtyä mantelisuklaata. Itse tehdyssä karjalanpiirakassa voi aistia puhtauden ja lisäaineettomuuden. Teollisissa piirakoissa on lähes poikkeuksetta mukana niin kovetettua kasvirasvaa kuin vehnägluteeniakin rakenteen parantamiseksi. Lisäaineista ja margariinista oli taasen juttua mediassa, kun espoolaisäidit olivat vaatimassa luomuvoita päiväkoteihin margariinin tilalle. Tämä rasva-asia tuntuu jakavan mielipiteet aina vaan. Mitä ruoan puhtauteen ja aitouteen tulee, niin kyllä voi päihittää margariinin mennen tullen. 

Karjalanpiirakka maistui munavoin ja porkkanakeiton kanssa


Jännittävää Joulunodotusta!

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivän fenkolikeitto

Kauppareissulla silmiini osunut fenkoli päätyi itsenäisyyspäivänä keitoksi. Ohjeen muistin aikaisemmin nähneeni hiljattain osatamassai irti sokerista -kirjassa. Tiedossa olisi helppoa ja nopeaa ruokaa, joka soveltuu vaikka alkukeitoksi. Näin ainakin meillä.


Fenkolit ja purjo (käytin tosin sipulia) kuullotetaan voissa, lisätään kuivattuja fenkolinsiemeniä ja omenaviinietikkaa, pari perunaa, valkosipulia ja kasvis tai kanalientä. Keitellään puolisen tuntia ja sitten survotaan sauvasekoittimella. Tarjoiluun sitten voi laittaa parmesaanilastuja, turkkilaista jogurttia ja fenkolin tummanvihreät lehdet.

Fenkolikeittoa itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Melko kauan jouduin survomaan, jotta kokonaiset fenkolinsiemenet menivät ihan murusiksi. Ehkpä ne olisi voinut jättää kokonaan poiskin. Lapset saivat myös osakseen tästä uudesta elämyksestä. Alkujärkytyksen jälkeen molemmat söivät keittoa vajaat 10 lusikallista, mutta eipä vaikuttanut olevan ihan lempiruokaa. Onneksi oli poroa pääruoaksi.

Fenkoli on hyvä ruoansulatukselle. Se tehostaa muunmuassa rasvojen pilkkoutumista ja voi siten auttaa niitä, joilla on huono ruoansulatus ja vatsa- tai suolistovaivoja. Muitakin hyvä vaikutuksia on havaittu mm. anemian ja hengitystieongelmien hoidossa.




maanantai 1. joulukuuta 2014

Saatko tarpeeksi jodia?

Jodista on kirjoiteltu viime aikoina paljon. Myös viime viikonlopun kurssilla aihe nousi jälleen esille. Eikä syyttä, sillä aihe on tärkeä. Suomalaisilla on lievää jodin puutosta (FINRISKI-tutkimus). Jodi on elintärkeä kilpirauhasen toimintaan vaikuttava hivenaine, jonka päivittäinen saantisuositus 2-6- vuotiaille lapsille  on 90 mikrog. ja 6-9 vuotiaille 120 mikrog. ja tätä vanhemmille 150 mikrog/vrk. Jodin tarve lisääntyy raskaus- ja imetysaikana. Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen toimintahäiriöitä: esim. väsymystä, hitautta ja painonnousua.

Jodia lisätään suomessa ruokasuolaan. Muita hyviä jodin lähteitä ovat muunmuassa merikalat, maitotuotteet ja etenkin merilevä ja jodia on myös monivitamiinivalmisteissa. Merilevissä jodipitoisuudet saattavat vaihdella hyvinkin paljon, eikä niitä siksi suositella lapsille eikä esimerkiksi raskaana oleville. Tavallisen ruokasuolan korvaaminen esimerkiksi merisuolalla tai ruususuolalla asettaa jodin saannin tarkastelun alle. Kurssimme opettaja olikin sitä mieltä, että kilpirauhasen ongelmat tulevat jatkossa lisääntymään valtavasti ihmisten siirtyessä erikoissuoloihin, ja ellei jodia aleta lisäämään johonkin muuhun elintarvikkeeseen. Tanskassa jodia on alettu lisäämään leivässä käytettävään suolaan. Jodiasia on onneksi nostettu pöydälle kansallisestikin ravitsemuksen saralla.

Asiaa tutkiskellessani tein taulukkoa jodin lähteistä. Tiedot on kerätty finelistä. Jodin saannin kohdalla saattaa tulla ongelmaa, jossei käytä lainkaan maitotuotteita, syö harvoin kalaa, eikä käytä jodioitua ruokasuolaa. Täysin kasvisruokavaliota noudattavat kuulunevat riskiryhmään. Teollisuudessa käytetään pääsääntöisesti jodioimatonta suolaa. Niinpä valmisruokia käyttävät eivät myöskään välttämättä saa ruoastaan riittävästi jodia.


Elintarvike
Jodia µg/100g
Jodia/annos (n.)
kananmuna (1kpl, n.50g)
44
22
jogurtti, maustamaton, 2,5%, 2dl
16
32
lohifilee, uunissa paistettu, 150g
101,2
152
Sushi, levärulla, tuoresuolattu lohi, maki

55,1

katkaravut
210

ruokasuola, teollinen, jodioitu, 5g
2200
110
merisuola, jodioimaton, 5g
74
3,7



maito, keskiarvo, 2dl
16,3
32,6
Juusto, polar 15 annos 20g
39,6
7,9
rahka, maustamaton, rasvaton, 1dl
25
25
Sei
85
85
Kuha
35

Ahven
18




torstai 20. marraskuuta 2014

Suklaisia pikkujouluherkkuja

Pikkujouluaika on kohdillaan. Tekisi mieli kokeilla vaikka ja mitä leivonnaista, jos vain saisi ylimääräistä aikaa jostakin.

Eilen vietettiin ystävien kanssa iltaa ja sen kunniaksi leivoin suklaakakun. Tämä kakku sai makeuden taatelista. Vehnäjauhojen sijaan siinä käytetään manteli- ja kookosjauhoja. Tämä kakku oli varsinkin aikuiseen makuun.

Suklaakakku (Resepti: luolalaboratorio)

Suklaakakku sai seurakseen vadelmia ja kermavaahtoa



Edelliseltä kurssilta puolestaan tarttui mukaan kirja: "Irti sokerista", josta nappasin kivan pikkuleipäreseptin.

Helpot ja makeat pikkuleivät

6,5 dl mantelijauhoja
1/2 tl ruokasoodaa
1/2 tl merisuolaa
120g pehmeää voita
3 rkl streviajauhetta (käytin kookossokeria)
1 tl vaniljajauhetta

Sekoita mantelijauho, ruokasooda ja suola kulhossa. Lisää pehmennyt voi, stevia ja vaniljajauhe ja sekoita. Nostele pellille, painele littanaksi ja paista 180 asteessa n. 8 minuuttia. Lisäämällä joukkoon esim. kaakaojauhetta, suklaapaloja, saa vaihtelua. Noin. 30 keksiä.

Nämä keksit maistuivat vesseleille, tottakai. Tavallinen versio päihitti suklaisen mennen tullen.



torstai 13. marraskuuta 2014

Pakuria myös perheen pienimmille

Pakurista kirjoiteltiin taas. Terveysvaikutusten lista on pitkä. Miedon makunsa vuoksi pakuritee maistuu meillä lapsillekin. Nyt kaapista löytyy pakuri-instant- jauhetta, josta tee valmistuu hetkessä. Lämmintä juomaa on kiva ottaa mukaan retkellekin. Lue myös aikaisemmin kirjoittamani juttu pakurista.

Pakuria kiipeilyretkellä
Pikapakuria

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Onnea isille!

Tänään juhlitaan isiä. Meidän perheessä lepäillään, ollaan yhdessä sekä tietenkin syödään hyvin. Isäntä halusi itse valmistaa lounasta. Karjalanpaisti sai kylkeensä uunijuureksia. Jälkkäriksi syötiin tekemääni puolukkakakkua, sekä taateliraakamakeisia. Ohje Pirkka lehdessä 11/2014. 


Taateliraakamakeiset valmistuvat pikapikaa

Taateliraakamakeiset


200g taateleita
1 1/2 dl pekaanipähkinöitä
1 dl cashewpähkinöitä
kanelia
kardemummaa
PINNALLE:
kookoshiutaleita
tummaa kaakaojauhetta

Liotin taatelit ja pähkinät, hienonsin sauvasekottimella ja laitoin jääkaappiin hetkeksi. Muotoilin palloiksi ja pyörittelin kookoshiutaleissa ja kaakaojauheessa.

Torstaina teimme reissun Tallinnaan. Laivalla oleminen oli parasta, pallomeri taisi olla kaikkein kivointa. Myös buffetissa herkutteleminen kuului asiaan. Annoin lasten syödä tavallista enemmän erilaisia herkkuja, ja kyllä raja tuli niissäkin vastaan. 

Perjantaiset tunnelmat Tallinnasta

Pallomeressä uinti vaatii veronsa. Kyllä nukutti!

torstai 6. marraskuuta 2014

Koko poro hyödyksi

Pohjoisessa asuessamme ostimme joka syksy puolikkaan poron pakkaseen. Riistalihaa olemme suosineet lasten ruokavaliossa ihan vauvasta saakka, ja taasen muita punaisia lihoja syömme vain harvoin. Muistaakseni hirvenliha oli ensimmäinen sarjassaan, mitä vauvana maisteltiin. Tänä vuonna saimme poron isovanhempien tuomana Inarista, ja nyt sitä on pakkasessa ihan koko ruhon edestä. Poron lisäksi isovanhemmat toivat tuliaisinaan valtavasti puolukkaa sekä kylmäpuristettua omppu- ja marja-aroniamehua. Puolukat minulta jäivätkin tänä vuonna keräämättä muuttosählingin vuoksi.

Jäisiä poronluita

Poroa onkin nyt syöty tavallista enemmän. Koska poropaketti sisältää kaikki ruhon osat, yhteensä 22 kiloa, siitä saa tehtyä muun muassa maukasta lihakeittoa luisia osia keittelemällä. Lihat irtoilevat luista ja luita lienee mukava myös kaluta. Porokeitto oli todella lasten mieleen. Erityisen kivaa oli imeskellä luuydintä luista irti. Myös lihasten ja luiden sidekalvot upposivat. J Pidän vapaana elävien riistaeläinten lihaa hyvänä vaihtoehtona osana monipuolista ja terveellistä ruokavaliota. Porossa on vähemmän rasvaa verrattuna naudan- ja sianlihaan. Myös rasvahappojen (omega 6-omega 3) suhde on parempi.


Menneenä viikonloppuna istuin jälleen koulun penkillä. Jokainen opiskelija esitteli yhden harjoitustyönsä muille opiskelijoille. Näin saatiin luotua varsin opettavainen viikonloppu. Kaikki harjoitustyöt on kohdallani nyt hyväksytty, joten olen yhtä rästiin jäänyttä kurssia vaille valmis Dipl. Ravintoneuvoja. 

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

suppilovahverometsällä

Metsässä käveleskely on ihanaa. Saa raikasta ja puhdasta ilmaa sekä ennenkaikkea mielenrauhaa. Muistan lukeneeni artikkeleitakin metsän rauhoittavasta vaikutuksesta ja kyllä tämän vaikutuksen huomaa lapsissakin. Hektisen ja suorittavan elämän täydellistä vastapainoa, sanoisin.

Sienestäminen ja marjastaminen ovat olleet osa elämääni pienestä asti, joskin teinivuosina niitä tuli harrastettua vähemmän. Nykysin viihdyn taas paljon metsässä, ja käymme harva se päivä lastenkin kanssa takamaastoissa leikkimässä. Metsässä virikkeet ovat erilaisia ja kannustavat tutkiskeluun.


Sienimetsällä on aikaa rauhoittua

Tänään teimme pienen sieniretken takametsään. Lapset olivat innoissaan liikkeellä omien pikku ämpäriensä kanssa. Vaikuttaisi siltä, että pakkaset ja niitä seurannut lämpimämpi jakso on palelluttanut osan suppilovahverosadosta, eikä tutuilla paikoilla ollut sieniä tavalliseen tapaan. Löysimme kuitenkin tukun suppiksia yhteen kastikkeeseen. Koska meillä on kuivattuja suppilovahveroita aikaisemmilta vuosilta, en taida sieniä tänä vuonna säilöä lainkaan.



Sammaleisissa kuusikoissa viihtyvä suppilovahvero on aina ollut meillä käytetyin ruokasieni. Sen käsittely on nopeaa ja helppoa. Ravitsemuksellisesti suppilovahveron paras ominaisuus on sen runsas C-vitamiinipitoisuus. Sienet ovat melko vaikeasti sulavia, joten annoin niitä lapsille vain pienen määrän maistettavaksi kastikkeen muodossa. Kumpikaan lapsista ei liiemmin pitänyt maistamastaan. Näinhän se uusien ruokien kohdalla monesti on.

Sipulin ja voin kanssa pannulle...


Aamuiset sienet kastikkeena 


torstai 23. lokakuuta 2014

Kokeilussa raakaleipä

Kuivuri pöhöttää taukoamatta. Innostuin viikonlopun Terveys-messujen jälkeen tekemään itse raakaleipää. Raakaleivän tekeminen on helppoa ja melko nopeaakin. Leipää ei kuumenneta tai paisteta lainkaan, vaan se kuivataan. Työn aktiivinen vaihe on hyvin lyhyt. Netistä löytyy ohjeita, joita hieman soveltelin.

Laitoin illalla likoamaan siemeniä, pähkinöitä, manteleita ja tattaria. Seuraavana päivänä valmistin leipätaikinat soseuttamalla kaikki käytettävät aineet sauvasekoittimella. Tattari sai kaverikseen muun muassa kesäkurpitsaa, mantelit kookosta ja omenaa. Auringonkukansiemenet puolestaan soseutin aurinkokuivattujen tomaattien kanssa. Kokeilukerralla syntyi kolmenlaisia raakanäkkäreitä.

Auringonkukansiemen-aurinkokuivattutomaatti-raakaleipää
Tämä on hyvää!

Lopulta kaulitsin leipätaikinat kahden leivinpaperin välissä vettä ja öljyä apuna käyttäen ohuiksi levyiksi ja asetin kuivuriin useiksi tunneiksi leivinpaperin kanssa. Jossakin vaiheessa kävin ottamassa leivinpaperit pois, jotta näkkärit kuivuvat paremmin loppuun asti.  Valmiit leivät ovat rapsakoita kuten näkkärit.

Tattari-kesäkurpitsa -raakaleipää


Mantelista kookos-omena-raakaleipää

Raakaleipien idea kuten raakaruoan ylipäänsäkin on siinä, että ravintoarvot ja mm. entsyymit ovat kuumennettuja ruokia paremmin tallella. Lapset maistelivat kiinnostuneena raakaleipiä ja kurkkivat uteliaina kuivuriin prosessin aikana. Mukavinta taisi olla, kun sai maistiaisia suoraan kuivurista. 

Uudet tattarit on jo likoamassa... :)

maanantai 20. lokakuuta 2014

Nuuksion hunajaa

Ystäväni kotitalon pihalla tuotetaan hunajaa. Nuuksion hunajaa maistellaankin meillä jo vanhasta muistista. Hunajaa voidaan pitää sokeria parempana makeutusvaihtoehtona vaikkapa leivonnassa. Hunaja on sokeria makeamman makuista, ja siinä on painon mukaan vähemmän kaloreita, joten saman makeuden tunteen saa hieman vähemmällä energiamäärällä. Hunaja nostaa verensokeria valkoista sokeria tasaisemmin.

Hunaja sopii osaksi tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota valkoisen sokerin korvaajaksi

Hunajalla tiedetään olevan myös terveysvaikutuksia. Uudessa Terveydeksi-lehdessä oli maininta Käypähoito-suosituksista, jossa kerrotaan hunajan mahdollisesti helpottavan lasten akuuttia yskää lyhytaikaisessa hoidossa. Hunaja auttaa myös tappamaan kehosta bakteereja sekä lievittää kurkkukipua. Lisäksi hunaja on tehokas haavojen hoidossa. Moni tietää hunajan rentouttavan ja auttavan unen tuloa. Myös ripuliin siitä voi saada avun.  Alle 1-vuotiaille hunajaa ei suositella lainkaan botulismiriskin vuoksi. www.hunaja.net   –sivustolla on lisää tietoa hunajasta ja lisäksi hauskaa puuhaa lapsille.


tiistai 14. lokakuuta 2014

Lasten ja nuorten ravintoterapia

Ravintoterapia ei ole vain aikuisia varten. Hyvin monet ravintoterapeuttiset ohjeet pätevät samantyyppisinä myös lapsiin. Viikonlopun kurssilla, Lasten ja nuorten ravintoterapia, saimme kuulla ravintoterapeuttisen näkemyksen mm. raskauden aikaiseen ruokavalioon sekä vauva-ajan erityisongelmiin kuten koliikkiin.

Monen vauvan vatsavaivoille on tehtävissä paljonkin, mm. suolistoa tukemalla. Sektiolla syntyneillä ja korvikeruokituilla lapsilla voi erityisesti olla puutetta hyvistä suolistobakteereista, lähinnä bifidobakteereista, joita kuitenkin rintamaito sisältää. Näiden bakteerien puute on iso tekijä suolistovaivojen taustalla. Mikäli äiti imettää, vauvan koliikkitapauksissa myös äidin hoitaminen on tärkeää.

Ensimmäisiä kertoja kotimme lähipuistossa

Viikonlopun kurssi oli vapaaehtoinen täydennyskoulutuskurssi osana Ravintoterapeuttikoulutusta. Pääteemoina oli edellä mainittujen lisäksi imetys, vieroitus ja kiinteiden aloitus, refluksi, ummetus sekä krooniset tulehdukset. Käytimme runsaasti aikaa aiheeseen korvatulehduskierre. Huomionarvoista on se, että kierre on varsin usein katkaistavissa ilman antibiootteja. Itse asiassa korvatulehdus voi parantua aivan itsestäänkin. Toki lapsen oloa on helpotettava muilla tavoin. Muista teemoista mainittakoon vielä mm. käytöshäiriöt sekä teini-iän akneongelmat. Väitteistä huolimatta iho-ongelmissa kuten aknessa ravinnolla on merkitystä.


Jälleen kerran totesimme suoliston kunnon merkityksen koko kehon hyvinvoinnille. Jotkin alan ammattilaiset nimittävätkin suolistoa ihmisen toisiksi aivoiksi. Niin tärkeä elin se on. 

tiistai 7. lokakuuta 2014

Vielä on kesää jäljellä; viimeiset lehtikaalit kuivumaan

Mummin kasvimaa näytti huvittavalta, kun vain kasvuaan jatkaneet lehtikaalit nököttivät paikallansa. Yöpakkasten pelossa napsin loputkin aarteet talteen. Kuivaaminen on hyvä tapa säilöä nämä viherpommit tulevaa käyttöä varten, sillä tuoreeltaan en tällaista määrää saa kulumaan.


Osa lehtikaalista lähti kuivuriin, osa linssikeittoon ja vielä niitä on jääkaapissa

Kuivaamista varten pesin lehtikaalit ja poistin isoimmat lehtiruodit. Revin palasiksi ja asettelin väljästi kuivuriin 3-4 tunniksi. Kuivatut lehtikaalit jauhoin morttelissa jauheeksi. Ja eikun lasipurkkiin odottamaan käyttöä. Kuivattua lehtikaalia voi käyttää sellaisenaan vaikkapa murekkeissa. Miksei sitä voisi laittaa hieman vaikka aamusmoothien sekaan.

Kuivurissamme on 5 tasoa, jonne olisi mahtunut paljon enemmänkin kerrallaan. 
Muutamien tuntien päästä lehtikaalit olivat valmiita jauhettaviksi
Valmista kotimaista viherjauhetta

Lehtikaalista olen kirjoittanut aikaisemminkin (kokeilussa lehtikaali). Sehän on todellinen terveyspommi, jota löytyy nyt paljon kauppojen hyllyiltä ihan kohtuuhintaan. Jos syysväsymys alkaa painaa, viherjauheista saa mukavasti lisäbuustia jaksamiseen. Siellähän se auringon energia on tiivistettynä. Lapset syövät lehtikaalia esimerkiksi osana keittoja, mutta sipseinä ne lienevät maistuvimpia.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Ruokaelämyksiä: sushia ja hummeria

Muuttopuuhien keskellä pyhitimme lauantai-illan levolle ja voimaantumiselle. Nautimme hummeria ja sushia. Lapset söivät sushia toista tai kolmatta kertaa elämässään. Hummerin valmistaminen oli uutta meille kaikille. Lihaa elukassa oli yllättäen todella paljon, ja maku oli hyvin samanlainen, kuin scampien, joita laitoimme sushien sisään. Hummerin syömiseen tarvittiin järeämpiä työkaluja. Lapset katselivat sushien valmistusta kiinnostuneina ja napsivat suuhunsa täytteitä jo etukäteen. Myös hummerissa riitti ihmeteltävää.

Onpa isot sakset

Sushissa käytettävä valkoinen riisi ei ravitsemuksellisesti ole paras valinta. Kuitenkin silloin tällöin käytettynä en näe siinä mitään ongelmaa. Sama tietenkin koskee kaikkia erikoisruokia/juhlaruokia ylipäänsä. Normaalisti käytän ruoanlaitossa aina kuitupitoista täysjyvää. Muutoinhan sushiateria on melko täysipainoinen. Lapset jaksoivat syödä 5-6 makirullaa kumpainenkin.

Sushin täytteenä  avokadoa, kylmäsavulohta, scampeja, kurkkua ja porkkanaa

Kalaahan tulisi nauttia vähintään kaksi kertaa viikossa kalalaeja vaihdellen. Monien terveysvaikutusten lisäksi kala on hyvä juttu siinäkin mielessä, että se korvaa usein punaisen lihan ruokapöydässä. Punaista lihaa ei suositella käytettävän 500g enempää viikossa. Joissakin tapauksissa sekin voi olla liikaa. Annan lapsille laadukasta kalaöljyvalmistetta kalattomina päivinä. 

torstai 2. lokakuuta 2014

Pannaripäivä

Muuttohommista raskaimmat lienevät nyt takanapäin, vaikka laatikoita ja kasseja löytyy yhä sieltä täältä. Hommat jatkuvat pikkuhiljaa. Nyt ehtii jo hieman hengähtää.

Lapset ovat suhtautuneet uuteen paikkaan ennakkoluulottomasti. Mitäpä muuta alle 3 vuotiaalta voisi odottakaan. Sopeutuminen on nopeaa. Muuttoriennoista huolimatta lapset ovat eläneet säännöllistä elämää ruokailuineen kaikkineen. Molemmilla alkoi eilen illalla kuitenkin lievät nuhaoireet, jotka lienevät luultavasti maanantaisen muskarin tuliaisia ja onhan tällä muutollakin varmasti osansa.

Räkänokille tarjosin keittolounasta, välipalana jo melko perinteistä chiatuorekiisseliä sekä pannaria. Pannukakkuun laitoin perinteisestä poiketen gluteenittomia jauhoja (mm. kauraa), kaurahiutaleita sekä kauramaitoa. Makeutuksena agavesiirappi ja kookossokeri. Poika veteli pannaria kaksin käsin. Tytölle se ei maistunut. Chiakiisseli sen sijaan on molempien herkkua. Lounalla tyttö halusi reilusti salaattia. Tuoreruokaa sairas kroppa tosiaan tarvitseekin parantuakseen. Kehomme on kovin viisas, kun se kertoo, mitä olemme vailla.


Omppusose ja vatut täydentävät pannarin

Chiansiemenet ovat tulleet naperoille hyvin tutuksi


maanantai 29. syyskuuta 2014

Aina on aikaa syödä hyvin

Kuluneen viikonlopun touhut ovat keskittyneet muuton ympärille. Tämä oli jo toinen muutto puolen vuoden sisään. Härdellin keskellä Terve Tenava viettää hiljaiseloa, mutta jatkaa aktiivisemmin taas, kunhan saadaan kotia järjestykseen. 

Kiireestä huolimatta en juurikaan osaa tinkiä ruoan laadusta. Suosin nopeasti valmistuvia ruokia kuten keittoja. Eilen ostin valmiiksi savustettua nieriää, joka oli tarjouksessa. Se maistui kaikille.

Ikkunasta avautuu kaunis peltomaisema. Lasten nukkuessa päiväunia, rauhotun hetkeksi, luen paikallislehden ja juon kahvia. Sitten jatkan muuttolaatikoiden purkupuuhissa.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Ruokaleikit ovat kivoja!

Erilaiset ruokaleikit ovat lastemme mieleen. Tenavien 1v-lahja, Ikean leikkikeittiö, tarvikkeineen on kovassa käytössä, ja ulkona rakennellaan  ruoka-annoksia hiekkalaatikolla. Toivottavasti innostus ruoanlaittoa kohtaan säilyy aikuisikään saakka. Pian lapset voi ottaa keittiöön mukaan avustamaan ja oppimaan. Vielä toistaiseksi kaksosten kanssa tuo ei kovin hyvin ole onnistunut. J


Koiramäen Pajutallissa Tuusulassa lasten aitan kakkulelut ovat erityisesti lasten mieleen. Niillä on käyty leikkimässä jo monta kertaa.

Puisia täytekakkuja Koiramäen Pajutallissa

Äitin annos
Tässäkin syntyy täytekakkua

Eilen käytiin bongaamassa lentokoneita Lemminkäisen kallioilla Tuusulanväylän varrella. Meillä oli välipala mukana, mutta tässä yhteydessä sen syöminen oli varsin hektistä puuhaa. Koneiden pauhu ja lasten innostus ei sovi yhteen eväiden syönnin kanssa. Ruokatilanne on hyvä olla rauhallinen. :)

Koneiden bongailua...

maanantai 15. syyskuuta 2014

Luontaistuotteiden viidakossa

Kuluneena viikonloppuna osallistuin Luontaistuotteet-kurssille, joka on osa Ravintoneuvoja-opintojani. Koska luontaistuotteita on nykyään markkinoilla hyvin paljon, alaan perehtyneisyys on tarpeen neuvontatyössä. Monet luontaistuotteet soveltuvat hyvin ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, ja toisaalta oikein käytettynä myös sairauksien hoitoon. Erilaiset ravintolisät, kuten vitamiinit, rasvahapot ja probiootit kuuluvat myös luontaistuotteisiin. Paraskaan pilleri ei korvaa huonoa ruokavaliota ja idea onkin, että järkevän ravitsemuksen ohella terveyttä voi tukea luontaisin keinoin. Keho pyrkii parantamaan itse itsensä.

Flunssakautena esimerkiksi Echinaforcesta oli kurssilla puhetta ja toisaalta riittävän D-vitamiinin saannista. Tietty määrä infektioita saattaa olla lapsen immuniteettiä vahvistava, mutta pitkittyneet flunssat ja korvatulehduskierteet voivat viitata siihen, että immuniteettiä pitäisi vahvistaa. Maitohappobakteereista olikin paljon asiaa. Hyvistä pöpöistä kun lienee monen suolistossa pulaa.

Vitamiinit, probiootit, rasvahapot, ym. Monenlaista tuotetta tuli pyöriteltyä, haisteltua ja maisteltua :)


Melkoinen esitenivaska ja iso kasa tuotteita kassissani palasin kotiin istumalihakset puutuneina. Isäntä oli valmistanut paellaa grillin lämmössä. Proteiinin lähteeksi hän oli napannut pakkasesta kuhaa (mummulasta) ja katkarapuja. Hyvä isi! Molempina kurssipäivinä päiväni alkoi aamulenkillä ja päättyi iltakävelyihin. Ilman liikuntaa, ei minusta ole istumaan koko päiväksi.

Isin tekemää kalapaellaa. Vielä tarkeni ulkona kokkailla.


keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Kurpitsasta kaikki irti

Ostin kaupasta Hokkaido-kurpitsan ja ajattelin ilahduttaa lapsia kaivertamalla siitä lyhdyn. Otin hieman ennakkoa tulevaan Halloweeniin, kuten joka vuosi tulee tehtyä. Kurpitsan hedelmäliha ei ollut vielä ihan kypsää, ja niinpä jouduin käyttämään kaivertamiseen omenaporaa. Hedelmälihasta syntyy ihana, miedonmakuinen keitto ja siemenet voi paahtaa uunissa. Kurpitsa kannattaa siis hyödyntää kokonaan.

Kurpitsan sijaan lyhdyn voi tehdä vaikka appelsiinista


silmä, silmä nenä, suu


Kurpitsalyhdyssä on riittänyt ihmeteltävää, ja keitto, maistuipa sekin ihanalta. Kuullotin sipulin yhdessä paloitellun kurpitsan hedelmälihan kanssa, ja lisäsin sitten veden ja keitin kypsäksi. Soseutin ja lisäsin joukkoon suolaa ja lorauksen kuohukermaa. Näin se taisi olla. Aijai… 

Komean värisestä kurpitsasta saa mm. karotenoideja.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Edullista ruokaa lapsiperheelle: Linssit!

Nyt hyödyntämään linssejä ruoanlaitossa! Linssit ovat edullisia ja varsin monikäyttöisiä. Meillä niitä löytyy aina kaapista. Perinteinen ja nopea linssikeitto kuuluu meillä tavallisiin arkiruokiin, joka maistuu hyvin tenavillekin. Syys-lokakuun Ruoka-Pirkassa oli kivoja reseptejä, joista linssipihvit päätyivät nyt kokeiluun. Muokkasin reseptiä hieman; lisäsin joukkoon quinoaa, vaihdoin jauhot ja paistamiseen käytin lähinnä voita.

Linssipihvit: 

Linssipihvit paistuivat valurautaisella ohukaispannulla

n. 2-3 dl punaisia linssejä
n. 1 dl quinoaa
n. 1 ½ litraa vettä
3 valkosipulinkynttä
currya
juustokuminaa
chilijauhetta
suolaa
hunajaa
jauhoja (riisijauho, mantelijauho)
ripaus psylliumjauhoa
2 kananmunaa

Paistamiseen: voita/kookosöljyä

Linssit ja quinoa huuhdotaan, keitetään, valutetaan ja (kuivataan). Valkosipulit kuullotetaan mausteiden kanssa ja yhdistetään sitten linssi-kinoa seokseen. Maustetaan suolalla ja hunajalla. Lisätään jauhot ja munat. Jätin tämän jääkaappiin päiväksi turpoamaan. Paistetaan 2-3 min/puoli.


Nämä pihvit olivat ainakin aikuiseen makuun erinomaisia. Lapset ilmeisesti vieroksuivat hieman juustokuminan makua, mutta söivät kuitenkin molemmat yhden pihvin. 

"Ihan hyvännäköistä äiti, mutta syön kuitenkin tomaatin ensin..."
... ja ananakset!"


Linssi kuuluu papujen kanssa palkokasveihin. Kuitupitoisista linsseistä saa kasvikunnan proteiinia, ja yhdessä viljatuotteiden kanssa niistä saa kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Uusissa ravitsemussuosituksissa palkokasvit on lisätty ruokapyramidin perustaan muiden kasvisten, marjojen ja hedelmien rinnalle.