keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Itävaltalaisia perinneruokia

Ravintolassa syöminen on lasten mielestä tosi mukavaa. Se taitaa olla vesseleistä aika jännittävää! Ulkomailla on mukavaa maistella paikallisia ruokia monipuolisesti. Vieraat maut eivät kuitenkaan aina ole lapsille niitä mieluisimpia.

Keski-Eurooppalainen herkku, knöödeli, lapsille ei maistunut. Tämä jauhopallo sisältää jonkin verran juustoa tai lihaa, mutta on pääasiassa ilmeisesti vehnäjauhoja ja sisältää usein myös esim. lisättyä vehnägluteenia. Isännän kotiin kantama juustoknöödeli ainakin oli *********** (ei mieleistäni, eivätkä sitä lapsetkaan syöneet.) Perinteisesti tuo knöödeli keitetään suolaisessa liemessä ja niitä tarjoillaan mm. rinneravintoloissa.

Lihaknöödeli suolaisessa liemessä

Rinneravintoloissa myydään myös soseutettua hernekeittoa makkaralla tai ilman. Lihaton versio oli ainakin hyvin maukas ja sopi täydellisesti laskupäivän lounaaksi.

Hernekeittoa makkaralla

Innsbruckin reissulla lounastimme kiinalaisessa. Lasten kanssa on helppoa mennä paikkaan, josta ruoan saa heti. Valtaosa tarjottavista oli kuitenkin lapsille liian tulisia ja salaatit etikkaisia. Ns. rapulastut ja kevätkääryleet upposivat parhaiten. Valitettavasti! Rapulastuthan ovat pääasiassa jauhoa (tapiokatärkkelystä ja vehnäjauhoa). Rapua niissä on n. 4,5 %. Lisäksi niissä on suolaa, sokeria ja auringonkukkaöljyä.


Kiinalaiseen tapaankin on joskus kiva syödä.
Kaupunkireissulla hengähdimme kahvilassa, joka oli kyllä poikkeuksellisen hyvin valittu. Sattuipa se nimittäin tarjoamaan luomukahvia ja myynnissäkin oli yhtä ja toista. Kahvin seuralaiseksi valitsin chiansiemenistä ja vadelmista tehdyn kiisselin cashew -kermalla. Näitä ei joka paikasta saakaan. Tosin vadelmia tuskin oli keitetty...

Luomukahvilan antimia

Chiavadelmakiisseli oli tehty tiiviiseen lasipurkkiin.
Tomaattikeitto on mitä parahin alkuruoka. Vuoden takaisella Italianmatkalla en löytänyt sitä yhdestäkään ravintolasta. Eräässä ravintolassa sain loistavan pehmeän makuisen tomaattikeiton. Soseutettu kasviskeitto vie suurimman nälän pois terveellisellä tavalla eikä pääruokaa tule sitten hotkittua. Suosittelen! Lapset söivät tällöin puoliksi aikuisten aterian: lohta, röstiperunaa ja alkuun salaattibuffan antimia. Lastenlistan ruoat ovat usein tylsiä ja epäterveellisiä.

Haudutettua tomaattikeittoa, vihdoinkin! :)
Knöödelin lisäksi omenastruudeli tuntuu olevan herkku, jota on jokapaikasta saatavilla. Täytyihän sekin kokeilla. Omenilla täytetystä voitataikinarullasta ei kyllä hedelmää puuttunut. Omenia oli valtavasti. Tämä herkku oli luonnollisesti myös lasten mieleen.

Omenastruudeli tarjoillaan joko vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kanssa. 
Ravintolaruokailujen myötä lapset ovat syöneet reippaasti normaalia enemmän valkojauhoja, sokeria ja suolaa. Vaikka eilinen pizza oli heistä todella hyvää, kyllä lapsia janotti illalla. On kieltämättä hieman haastavaa taas palauttaa lapset ruotuun reissun jälkeen. :) Eiköhän se tästä...

Pitsaakin tottakai...

maanantai 12. tammikuuta 2015

Terveisiä kotimaasta

Arki jatkuu Zillerissä! Viime viikon perjantaina isännän vanhemmat ja sisko tulivat Zillertaliin. Tuliaisina heillä oli perinteisiä suomalaisia makuja: puolukkahilloa ja ruisleipää sekä itse kylmäsvustettua lohta. Vesselit saivat myös ihania leivinuunissa kuivattuja suomalaisia omenoita. Niitä ja kookoslastuja natusteltiin eilen aamupäivällä Kletre Zentrumissa, jossa vietimme aamupäivän kiipeilyn parissa. Näiden terveellisten pikkueväiden syömisessä oli sopivasti puuhaa ajankuluksi.

Kotimaisten omenien tunnelmaa
Puolukkaa! :)
Tunnelmat läheisestä kiipeilykeskuksesta

lauantai 10. tammikuuta 2015

Ulkomaiset pakastemarjat

Ennen reissuun lähtöä mietin, kuinka tulisin toimeen ilman ihania suomalaisia marjoja 3 viikon ajan. Lapset varmasti tulisivat, mutta itse kaipaan marjaherkkuja varsinkin aamuisin ja iltaisin. Marjojen kuivaaminen kävi mielessä, mutta jäi tekemättä. Isännän mukaan Itävallassa olisi kuitenkin saatavilla niin pakaste- kuin tuoremarjojakin.

Tuoreena täällä myydäänkin paljon muunmuassa miedonmakuista karhunvatukkaa. Pakasteesta isäntä oli löytänyt ainakin vadelmaa sekä mustikkaa. Vadelman alkuperämaa on Serbia, mustikoiden Slovenia. Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittaa, ettei ulkomaisia pakastemarjoja käytettäisi ilman kuumennusta. Niitä pitäisi keittää vähintään 2 minuuttia tai kuumentaa 90 asteeseen 5 minuutin ajaksi. Syynä tähän ovat pakastemarjoissa mahdollisesti esiintyvä A-hepatiitti sekä vadelmissa esiintyvä norovirus. Riittävä kuumennus tuhoaa tämä virukset, pakastaminen ei. Suomeenkin tuodaan runsaasti ulkolaisia pakastemarjoja, joista varsinkin vadelman kohdalla tulisi olla tarkkana.

On todella harmillista laittaa pakastemarjat kiehumaan, mutta jos marjoja tekee mieli, niin eipä tässä muutakaan voi. Osan marjoista voimme toki korvata hedelmillä, mutta esim. aamusmoothie kyllä kaipaa nimenomaa marjoja... tällä mennään!

Ulkolaisia pakastemarjoja ei suositella käytettäväksi ilman keittämistä

Keittäminen taas tuhoaa osan ravinteista...
Jäisten marjojen puutteessa laitoin banaania paloina pakasteeseen yön ajaksi. Näin sain aamusmoothieseen mukavan kohmeisen koostumuksen. Marjat siis laitoin mukaan keitettyinä ja jäähdytettyinä. Niin, sauvasekoitin on mukana reissussa, onneksi! Tyttö syö nimittäin tällä hetkellä soseruokaa, sillä toinen etuhammas sai pahan tällin toissapäivänä tytön kaatuessa karusellissa. Hammas painui hieman sisäänpäin. Kaikenlaista!!:/

torstai 8. tammikuuta 2015

Terveyskaupassa

Piipahdimme eilen Mayrhofenissa, josta löytyi heti kättelyssä terveystuotteita myyvä kauppa. Heti oven suussa vastaan käveli jodioitu raffinoimaton merisuola!! :) 100g:ssa suolaa on 2000 mikrog. jodia. Ruokasuolassa on Suomessa 2200 mikrog. (fineli) ja normaalissa merisuolassa vain 74 mikrog. Väriltään tuo suola oli kyllä ihan valkoista. Lue myös aikaisemmin kirjoittamani juttu jodista.



Iso kassillinen täynnä tuotteita poistuin kaupasta hymyssä suin. Suolan lisäksi mukaan tarttui myös mm. spelttituotteita, luomusuklaata, kookosöljyä ja näitä hirssista tehtyjä muroja. Luomulaatuiset hirssipallerot sisältävät vain hirssiä ja merisuolaa. Niitä lapset napostelivat ihan sellaisenaan.


tiistai 6. tammikuuta 2015

Ruokaostoksilla Zillertalissa

Ruokakaupassa! Siellä voisin viettää loputtomasti aikaa; silloin kun on aikaa! On mahtavaa tutkia ulkomaisten kauppojen valikoimia, ja on ilahduttavaa huomata, että nykyisin löytyy paljon terveellisiä vaihtoehtoja myös erityisruokavalioita noudattaville. Pienissä marketeissakin on runsaasti luomutuotteita sekä tietenkin lähellä tuotettua ruokaa. 


Tuoreita marjoja (alkuperämaa tosin hieman arvelutti)
Luomulaatuisia kaurahiutaleita, jauhoa, siemeniä, hirssiä... näkkärin tekoon!
Luomuvihannesmehua hyvin edulliseen hintaan
Itävallassa myydään myös laajasti erilaisia maitotuotteita ja ihania juustoja. Perinteisiä maustamattomia jogurtteja useammalla eri rasvapitoisuudella sekä myös rahkaa, jossa hieman rasvaa mukana. Suomessa suurin osa rahkoista lienee rasvattomia.  Hiutaleista syntyi oikein maukas puuro. Tosin jätin hiutaleet yöksi likoamaan. Vihannesmehu sen sijaan toimii loistavasti mm. ruokaa odotellessa, joskin lasten makuun se ei oikein ole.

Tässä vielä tunnelmia. Parvekkeelta on hienot näkymät Zillertalin laaksoon. Kohta murtsikoimaan!!

Aurinkoinen näkymä parvekkeelta...
Isäntä valmistautumassa työpäivään!


maanantai 5. tammikuuta 2015

Reissussa

Reissuelämää! Sitä tulemme viettämään seuraavat 3 viikkoa. Ihana vuorten ympäröimä Zillertalin laakso Itävallassa! Arki lasten kanssa jatkuu siis hieman jylhemmissä maisemissa isännän tehdessä töitä. 

Matkustuspäiväksi valikoitui sunnuntai, joten kohteeseen saavuttuamme kaikki ruokakaupat olivat oletetusti kiinni. Huoltoasemalta saatiin onneksi järkevää jogurttia sekä marjasmoothieta suomalaisen kaurapuuron päälle. Lasten iltapala kasassa! Kaurahiutaleet seuraavat minua aina ulkomaan reissuille :) Aamulla isäntä sitten säntäsikin kauppaan heti varhain, joten perinteinen lounaan valmistus ennen aamu-ulkoilua oli mahdollista. Lapset saivatkin ensimmäisenä reissupäivänä tutun lounaan: kanaa, riisiä ja kasviksia kermaisessa kastikkeessa puistossa ulkoilun päätteeksi.Tästä on hyvä jatkaa, linssit on jo likoamassa. 

Tuttua ruokaa, vieraassa paikassa

Omat eväät kunniaan! Lentokoneessa tarjottiin kolmioleipiä, ja lapset saivat halutessaan jogurttia. Jogurtit olivat perinteisesti hyvin makeita (sokeripitoisuus yli 18g/100g), mikä vastaa jo monen jäätelön hiilihydraattipitoisuutta. Ei ihme, että lasten posket punoittivat, vaikkei koko setti uponnutkaan. :) Kun lapsen on jaksettava istua paikallaan, sokeristen ruokien syöttäminen ei liene järkevää. Nopeasti sokeristuvat tuotteet, tekevät lapset tällöin erityisen levottomiksi. Järkeviä naposteltavia ovat raa´at vihannekset, kuten porkkanat ja kurkut sekä kohtuudella hedelmät. Lentomatkalla meillä oli eväänä lisäksi paahdettuja kookoslastuja sekä täysjyväleipää ja manteleita sekä lounassalaatit.

Nyt nautin kuumaa pakuriteetä ja ihailen upeaa parvekemaisemaa lasten nukkuessa päiväunia! :)

lauantai 3. tammikuuta 2015

Värikästä Uutta Vuotta 2015!

Iloista alkanutta vuotta!!

Tammikuinen keli Etelä-Suomessa ei näytä kovin ihanteelliselta. Räntää sataa taivaan täydeltä ja kaikki lumi on poissa. Onneksi saimme sentään nauttia valkeasta joulusta ja vuoden vaihteesta. Harmaa keli voi helposti tehdä olostakin väsyneen, eikä ihme, että täällä pohjolassa monen mielikin on maassa talvikuukausina. 

Nyt kannattaakin valita lautaselle paljon värikkäitä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Varsinkin tummanvihreät kasvikset antavat väsymykselle kyytiä. Tuoreet ruoat helpottavat juhlakauden jälkeistä tunkkaista olotilaa ja virkistävät. Kasvikset ovat kehoa emäksisöiviä, ja auttavat siinäkin mielessä monenlaisessa vaivassa, joka johtuu kehon liiallisesta happamuudesta.

Jouluna mummu oli valinnut vihreän salaatin päälle granaattiomenaa. Tästä hedelmästähän syödään vain malto siemenineen, ja valkoiset osat jäävät käyttämättä. Granaattiomena on erityisen kauniin värinen hedelmä, jonka pelkkä katselukin alkaa virkistää :) 



Huomenna perheemme reissaa Itävallan Zillertaliin kolmeksi viikoksi isännän töiden perässä. Ehkäpä tänä aikana syntyy paikalliseen ruokakulttuuriin liittyviä kirjoituksia.