Ulkomaiset pakastemarjat

Ennen reissuun lähtöä mietin, kuinka tulisin toimeen ilman ihania suomalaisia marjoja 3 viikon ajan. Lapset varmasti tulisivat, mutta itse kaipaan marjaherkkuja varsinkin aamuisin ja iltaisin. Marjojen kuivaaminen kävi mielessä, mutta jäi tekemättä. Isännän mukaan Itävallassa olisi kuitenkin saatavilla niin pakaste- kuin tuoremarjojakin.

Tuoreena täällä myydäänkin paljon muunmuassa miedonmakuista karhunvatukkaa. Pakasteesta isäntä oli löytänyt ainakin vadelmaa sekä mustikkaa. Vadelman alkuperämaa on Serbia, mustikoiden Slovenia. Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittaa, ettei ulkomaisia pakastemarjoja käytettäisi ilman kuumennusta. Niitä pitäisi keittää vähintään 2 minuuttia tai kuumentaa 90 asteeseen 5 minuutin ajaksi. Syynä tähän ovat pakastemarjoissa mahdollisesti esiintyvä A-hepatiitti sekä vadelmissa esiintyvä norovirus. Riittävä kuumennus tuhoaa tämä virukset, pakastaminen ei. Suomeenkin tuodaan runsaasti ulkolaisia pakastemarjoja, joista varsinkin vadelman kohdalla tulisi olla tarkkana.

On todella harmillista laittaa pakastemarjat kiehumaan, mutta jos marjoja tekee mieli, niin eipä tässä muutakaan voi. Osan marjoista voimme toki korvata hedelmillä, mutta esim. aamusmoothie kyllä kaipaa nimenomaa marjoja... tällä mennään!

Ulkolaisia pakastemarjoja ei suositella käytettäväksi ilman keittämistä

Keittäminen taas tuhoaa osan ravinteista...

Jäisten marjojen puutteessa laitoin banaania paloina pakasteeseen yön ajaksi. Näin sain aamusmoothieseen mukavan kohmeisen koostumuksen. Marjat siis laitoin mukaan keitettyinä ja jäähdytettyinä. Niin, sauvasekoitin on mukana reissussa, onneksi! Tyttö syö nimittäin tällä hetkellä soseruokaa, sillä toinen etuhammas sai pahan tällin toissapäivänä tytön kaatuessa karusellissa. Hammas painui hieman sisäänpäin. Kaikenlaista!!:/

Pikaruokaa ahvenista

Kala on palannut lastemme lautasille muutama viikko sitten. Havaitsin, ettei kalasta tule enää ihottumaa polvitaipeisiin, kuten tuossa aikaisemmin keväällä. Onpas mukavaa, sillä olen itse suuri kalaruokien ystävä, ja kieltämättä olen syönyt viime aikoina vähemmän kalaa. Olen koko ajan tukenut lastemme suolistoa saadakseni allergiaoireet vähenemään. Nyt vaikuttaisi siltä, ettei allergioita enää ole J Tosin eniten allergisoivia ruokia annan harvemmin pitäen välipäiviä.

Eilen isäntä palasi jälleen Norjasta. Tällä kertaa matkalta, Viitasaaren mummulasta, tarttui mukaan reilusti itse kalastettuja ahvenfileitä, harjusta ja lisäksi itse kylmäsavustettua lohta. Noista ahvenfileistä syntyi todellinen pikaruoka. Paistoin ne pannulla voissa/kookosöljyssä, lisäsin suolaa ja tilliä. Lisäksi paistoin kasviksia.

Ahvenfileitä, kasviksia, kermaviilikastiketta ja lisäksi itsetehtyä rieskaa (ei kuvassa)

Kalaahan suositellaan syötäväksi useamman kerran viikossa kalalajeja vaihdellen. Melko usein pöydästämme löytyy lohta, mutta myös esim. silakkaa syömme silloin tällöin, onpahan meillä muikkujakin paisteltu tänä keväänä. Kun vierailemme Keski-Suomen mummulassa, lautasella on lähes poikkeuksetta eri kalalajeja, kuten kuhaa. Kalasta saa omega3 rasvahappoja, D-vitamiinia, muita vitamiineja ja kivennäinaineita. Kala on hyvä proteiinin lähde, ja samalla se korvaa ruokapöydässä vähemmän terveellisen vaihtoehdon, kuten esim. punaisen lihan. Lapsemme pitävät kalasta ja napsivatkin kalapalat ensimmäisenä suuhunsa lautaselta.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelee, ettei isokokoisia ahvenia, kuhaa, mateita ja etenkään haukea syötäisi päivittäin, sillä niihin kertyy metyylielohopeaa. Mitä isommasta kalasta on kyse, sen enemmän myrkkyjä siihen on ehtinyt kertyä. Ravintoketjun loppupäässä olevaa haukea ei siksi suositella lainkaan raskaana oleville ja imettäville. Lapsien, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevienkaan ei olisi hyvä syödä haukea, isoja silakoita eikä itämeren lohta tai taimenta kuin 1-2 kertaa kuukaudessa. Itämeren kaloista on mitattu suuria pitoisuuksia dioksiinia ja PCB-yhdisteitä. Kasvatettu Norjan lohi sisältää vain vähän dioksiineja, sillä kalarehun laatua valvotaan.

Kalan syöntiä kehotetaan yleisesti lisäämään Suomessa. Valinnanvaraakin on kalatiskeillä ihan kivasti, ja monesti jokin kalalaji on tarjouksessa. Otahan sinäkin kohteeksi kalatiski!

Turvallista ruokaa

Monipuolinen ruokavalio on paras tapa välttyä elintarvikkeiden sisältämien aineiden haittavaikutuksilta. Näin kerrotaan elintarviketurvallisuusvirasto Eviran verkkosivuilla: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=3291. 

Haitta-aineet esim. raskasmetallit kuten elohopea, lyijy, kadmium ja arseeni ovat kehoa myrkyttäviä aineita, joita kerääntyy ihmiskehoon mm. saasteista, lisäaineista, kosmetiikasta ja torjunta-aineista, joita ruiskutetaan kasviksiin. Myös sikiö altistuu raskasmetalleille äidin kautta ja pienen lapsen pienempi keho kestää näitä myrkkyjä vähemmän. Haittavaikutuksia esiintyy mm. suoliston alueella, immuniteetissa ja vaikkapa tulehdusherkkyytenä.

Monipuolinen ruokavalio tarkoittaa myös vaihtelevaa ruokavaliota. Ei siis joka päivä laiteta ruokaan vaikkapa espanjalaista parsakaalia. Eri kasviksia kannattaa hyödyntää satokauden mukaan. Käytetään mahdollisuuksien mukaan luomutuotteita ja suositaan kotimaisia. Näin saadaan ruoasta vähemmän kemikaaleja, kuten torjunta-ainejäämiä. Vähentämällä teollisen ruoan määrää, voidaan myös merkittävästi vähentää lisäaineiden saantia. Nämä kaikki elimistöön tulevan toksiinit haittaavat aineenvaihduntaa, ja luonnollisesti pieni lapsi kestää myrkkyjä vähemmän. Esimerkiksi riisimaidolle on annettu suositus, ettei sitä annettaisi lainkaan alle 6 –vuotiaille (Evira), sillä siinä on melko paljon arsenikkia (jota siis on myös normaalissa riisissäkin). Eviralla on nyt meneillään hanke, jossa selvitellään ravinnon kautta saatavaa raskasmetallikuormaa pikkulapsilla. http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/esittely/toiminta/riskinarviointi/kaynnissa+olevat+projektit/suomalaisten+lasten+altistuminen+raskasmetalleille+++kumulatiivinen+riskinarviointi/

Toisaalta luomumerkintä itsessään ei tee ruoasta mitään ihmeruokaa. Näin taannoin kaupassa luomuriisipiirakoita, joissa oli käytetty mm. luomuvehnägluteenia. Hieman päätäni pyöritellen laskin tuotteen takaisin hyllyyn.

Luomuruoan lisäksi omaa myrkkykuormitukseen liittyy mm. käytettävän kosmetiikan määrä (hiuslakat, kynsilakat ym.) ja muoviastioiden käyttö. Lapsilla käytämme aina hyvin hellävaraisia rasvoja ihonhoidossa, ja sellaisia käytän itsekin. Olen vähitellen luopumassa muoviastioista kokonaan, kun lautaset alkavat pysyä paremmin pöydällä. Kotona lapsia hoidellessa ei tarvitse edes päivittäistä hiuslakkaruiskutusta J

Tilasin lapsille ja itselleni muovipullojen tilalle lasiset pullot, joista vesi maistuu kyllä kieltämättä raikkaammalta. Lasten pehmeistä muovipulloista tulee veteen ikävä sivumaku. Lasipulloon voi kaataa huoletta vaikkapa kuuman yrttiteen. Tulihan noille pulloille hintaa, ja mies totesikin, että saman asian ajaisi esim. Ikean ”Korken” 1,99e/kpl J Joskus on kiva olla hieman turhamainen.

Näiden lasipullojen ei pitäisi hajota ihan ensimmäisestä kolhusta.