Liikaa makkaraa?

Hesarin Torstai-sivuilla kirjoitettiin tänään taas tärkeästä aiheesta: makkaroista, nitriiteistä ja nitraateista. Aihe on sikäli tärkeä, että grillikauden lähestyessä, makkaroita kulutetaan enemmän ja niitä päätyy enemmän myös pikkulasten lautasille.

Lienee jotakin alkukantaista vaistoa siinä, että rasvaiset makkarat ja nakit ovat usein lasten mieleen. Niiden sisältämistä nitriiteistä kirjoittelin silloin, kun uudet ravitsemussuositukset ilmestyivät. Nitriittihän on makkaroissa ym. leikkeleissä säilöntäaineena ja toisaalta monissa kasviksissa on luonnostaan nitraatteja, jotka muuttuvat nitriiteiksi. Näiden liikakäyttö voi lisätä sairauksien kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Pikkulapsien nitriittimääriä kannattaa tarkkailla erityisesti, sillä lapsen keho ei ole vielä tottunut reagoimaan nitriittimääriin. Nitriitit sitoutuvat veressä hemoglobiiniin, ja voivat haitata hapen kulkua. Nitraatteja sen sijaan on esimerkiksi rucolassa, pinaatissa, salaateissa, kesäkurpitsassa ja punajuuressa. Alle 1-vuotiaille näitä ei siitä syystä suositella lainkaan. Kasviksia kannattaa käyttää pikkulasten kohdalla vaihdellen tästäkin syystä. Ongelmia nitraatin takia tuskin tulee, jos kesän aikana grillaa makkaraa silloin tällöin. 1-2-vuotiaille suosituksena on korkeintaan 1 makkara-ateria viikossa, 2-6-vuotiaille 1-2 makkara-ateriaa viikossa.

Meidän perheessä grillikausi ei ole päässyt vielä alkamaan, mutta tulen suosimaan grillaamisessa kasviksia ja kalaa/kanaa makkaroiden ja punaisen lihan sijaan. En ole makkaroiden ystävä, joten en juuri anna niitä lapsillekaan. Makkaroista kertyy paitsi nitriittejä myös reippaasti suolaa ja rasvaa. Teollisen suolan liikasaanti on todella epätoivottavaa. Lapset söivät luomunakkeja toisen kerran elämässään kaksivuotissynttäreillään. :)

Toiset suosivat grillaamista ruoanlaittomenetelmänä koko kesän. Itse tekisin välillä ruokaa ihan perinteisesti, vaikka grillaamisessa pyrkisinkin välttämään ruoan liiallista ”kärventymistä”. Ulkona ruoanlaittaminen ja syöminen tekee kesästä kesän. :) Uusia aurinkoisia kelejä odotellessa!

Helteet väistyivät Etelä-Suomessa, ja lapsillemme on maistunut lämmin ruokakin taas paremmin. Hellepäivinä kun tuntui, että söimme vain smoothieita J

Smoothiet maistuivat helteellä

Helle-eväät

Nyt nautitaan helteistä. Lasten kanssa tosin koen nämä kovat helteet enemmänkin haastavina. Nestettä tarvitsee huomattavasti enemmän, ja usein lapset voivat olla huonoja juomaan. Meidän kaksoset ovat onneksi hyviä juomaan kumpainenkin. Nestepitoiset hedelmät ja kasvikset ovat loistavia näin helteellä. Suosimmekin niitä vedenjuonnin lisäksi. Esimerkiksi ananas ja erilaiset melonit ovat mainioita.

Ulkona syöminen on huippua!

Hassua kyllä, tuore kurkku maistuukin parhaiten juuri ulkosalla. Kun lapselle alkaa tulla nälkä, ja ruokaa pitää vielä hetken odottaa, mikäs sen parempi naposteltava kuin esimerkiksi tuore kurkku. Eilen minulla oli vaikeuksia saada lapsia lähtemään kirppiksen leikkitilasta. Sain lapset rattaisiin sanomalla: ”Se kuka tulee rattaisiin, saa kurkkua”! Molemmat ryntäsivät rattaisiin. J Ja kotimatkalla lapset söivät puolikkaan kurkun. Ruoan yhteydessä kurkkupalaset eivät aina uppoa. Tänään otin aamupuistoon mukaan yhden omenan, kun tytölle maistui puuro niin huonosti aamulla. Omenakin upposi hiekkalaatikon reunalla tavallista paremmin.

Eilen aamulla puistossa oli ryhmä eskarilapsia kevätretkellä. Katselimme lasten kanssa heidän evästouhujaan. Eväänä lapsilla oli pillimehut ja voileipäkeksejä. Jälkiruoaksi he saivat karkkia. Pohdin siinä itsekseni, että olisiko esimerkiksi omenan syöminen ollut lapsille jotenkin vastenmielistä. Miksi opetetaan mehuihin? Tuo heidän välipala sisälsi lähes yksin omaa sokeria. L Lisäksi oman vesipullon mukana tuominen olisi sekin ihan kasvattavaa ja paljon parempi ratkaisu.

Kauppareissulla en voi olla tarkkailematta lapsiperheiden kärryjä. Harvinaisen usein näkee perheiden ostavan sokeroituja ”lasten jogurtteja” ja vanukkaita. Se on niin valitettavaa! Mieheni kanssa pohdimme asiaa, ja totesimme sitten, että kyse on paitsi tietämättömyydestä myös viitseliäisyydestä. Valmiiksi makeutetut jogurtit ym. välipalat ovat ”hetivalmiita”. Tuoreita marjoja/hedelmiä ja tuoreruokaa ylipäänsä ei voita mikään. Niissä on luontaisesti runsaasti entsyymejä, jotka puuttuvat käsitellystä ruoasta vitamiineista puhumattakaan. Tuoreita vihanneksia kuten kurkkua voi piilottaa vaikka smoothien joukkoon.

Toissapäivänä kävimme ostamassa rantsueväät matkalla, ja IHAN ITE!

Tänään lähdetään iltapäivällä rannalle, ja teen raikkaat välipalaeväät kylmälaukkuun mukaan: Ananasta ja vihersmoothieta, sekä jotakin pientä suolaista ja runsaasti vettä J

Tuleva viikonloppu (3pvää) vierähtää jälleen tautiopin opintojen parissa. Kurssi onkin kohdallani viimeinen tänä keväänä. Hommat jatkuvat harjoitusasiakkaiden kanssa myös kesäaikana.

Huoli kalsiumin saannista?

Kurssiviikonloppu on jälleen päällä, ja nyt perehdytään erityisryhmiin. Yhteen niistä erityisryhmistä, lapsiin, saan perehdytystä koko ajan kotona. Tässä samalla opettajaa kuunnellessani, julkaisen aikaisemmin kirjoittamani jutun kalsiumista hieman kurssin tiedoilla täydennettynä.

Suomalaisissa hiljattain julkaistuissa ravitsemussuosituksissa on maidon käyttöä ajatellen seuraavanlainen suositus. 5-6 dl nestemäisiä mielellään rasvattomia/vähärasvaisia maitovalmisteita ja 2-3 viipaletta juustoa päivässä. Näin taataan riittävä kalsiumin saanti.

Runsaskaan maitotuotteiden käyttö ei ole estänyt sitä tosiasiaa, että osteoporoosia esiintyy Suomessa paljon moniin muihin maihin verrattuna. Muualla Euroopassa ei ole moista maitokulttuuria. Lontoosta tullut opettajamme päivitteli suomalaisia maitohyllyjen pituuksia. Valtaosa maailman ihmisistä ei juo maitoa lainkaan, ja silti luustot pysyvät kunnossa. Jotkut pitävätkin maitoa vasikoiden juomana, ja useimmille maito ei oikeasti sovi lainkaan. Pohjolassa alhainen D-vitamiinin saanti voi vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen.

Maidonkäyttöön liittyy monenmoisia haasteita, joista olen kirjoitellut aikaisemminkin. Maito sisältää kalsiumin lisäksi runsaasti fosforia, joka on tavallaan kalsiumin vastavaikuttaja. Siksi runsaskaan maidon juonti ei välttämättä ehkäise osteoporoosia. Raskaana olevia kehotetaan Suomessa nauttimaan 900 mg kalsiumia, joko juomalla 8 dl maitoa tai 4 dl maitoa ja 4 viipaletta juustoa, tai 9 siivua juustoa. Onpas melkoinen määrä tuo 8 dl maitoa, ja jos maidon juo rasvattomana, rasvaliukoiset vitamiinitkin jäävät saamatta. Kalsiumia saa monista muistakin lähteistä. Jos valitaan pähkinöitä/manteleita ja siemeniä, saadaan myös magnesiumia paremmassa suhteessa kalsiumiin nähden. Tämä parantaa kalsiumin imeytymistä. 

Kalsiumia ole hyvä!

Keräsin finelistä kalsiumpitoisuuksia listaksi. Maitotuotteiden lisäksi kalsiumia kertyy päivän mittaan muualtakin:

100g parsakaalia                        48mg

100g kesäkurpitsaa                    17,9mg

100g auringonkukansiemeniä 116mg

100g kurpitsansiemeniä            43mg

100g keitettyä riisiä                   7,7mg

100g keitettyä kvinoaa             22,1mg

100g kurkkua                              26mg

100g keitettyä porkkanaa        29,6mg

100g bataattia uunissa             32,6mg

100g maustamatonta jogurttia 121,8mg

100g maitoa                                121,7mg

100g seesaminsiemeniä           975mg

100g mantelia                             276mg

100g kaurajuomaa (oatly, lisätty kalsiumia) 120mg

100g riisijuomaa (lisätty kalsiumia) 120mg

100g kuivattuja aprikooseja    98,3mg

100g kuivattuja luumuja           67mg

100g uunilohta                           20,3mg?

100g kirjolohifilettä                   130mg?

100g rahkaa                                117mg

100g appelsiinia                         54mg

100g kookosmaitoa                  18mg

100g taatelia                               51,3mg
100g kuivattua viikunaa             250mg

100g leipäjuustoa                      848mg

Kalsiumin tarvehan on seuraavanlainen: 

6-11 kk              540mg

12-23kk             600mg

2-5v                   600mg

6-9v                   700mg

Aikuiset             n. 800mg

Raskaus/imetys 900mg

Esimerkkipäivä:

1 lasi maitoa(1,5dl) à 183mg kalsiumia

1 dl jogurttiaà122mg kalsiumia

100g keitettyä porkkanaa à30 mg

1 dl kaurajuomaa à 120mg

1 dl rahkaa à 117mg

100g keitettyä kinoaa à 22mg

50g parsakaalia à 24mg

25g auringonkukansiemeniä à 29mg

Päivästä yhteensä: 647mg kalsiumia

Parhaiten kalsium imeytyy parsakaalista (61%), sitten lehtikaalista (49%), maidon kalsiumista 32% imeytyy. Annan lapsille luomumaitoa silloin tällöin, useimmin piimää. Käytämme runsaasti hapanmaitotuotteita, jonkin verran juustoja ja siemeniä/manteleita sekä runsaasti vihreitä vihanneksia. Näin takaan riittävän määrän kalsiumia päivässä. 

Nyt takaisin opintojen pariin! Mukavaa alkavaa viikkoa!

Terveyspommeja pienelle potilaalle

Hoidan lapsiamme kotona, ja se varmasti vaikuttaa siihen, että he sairastavat hyvin harvoin. Terveyskirjaston mukaan alle 3 vuotiaat sairastavat keskimäärin vajaa 10 hengitystieinfektiota vuodessa, ja kun jokainen niistä kestää 1-2 viikkoa, sairastelua kestää vuodessa noin 3 kuukautta. Kotihoidossa olevat sairastavat keskimäärin paljon vähemmän, kuin päiväkodissa olevat lapset.

Meillä oli viimeksi joulun jälkeen nuhaa. Koko kevät on oltu terveenä. Eilen aamulla pojan ääni vaikutti käheältä, ja päivän aikana räkää alkoi valua aika runsaasti. Tauti eteni hyvin nopeasti. Ruoka ei hänelle kunnolla maistunut, ja laitoinkin lapsille helposti syötäviä smoothieita ja kasviskeittoja päivän aikana. Illalla pojalle nousi kuume, joka oli korvasta mitattuna korkeimmillaan 38 astetta. Aamulla poika oli kaikin puolin normaalissa kunnossa nukuttuaan 11 tuntia ilman kuumetta alentavaa lääkettä. Ruoka maistui tänään normaaliin tapaan. Tauti vaikuttaisi menneen ohi yhdessä päivässä.

Illalla keitin lapsille luomuomenista sosetta. Ohjeen sain viimeiseltä kurssilta. Siihen tuli omenien lisäksi luomurusinoita, kanelia ja valmiiseen jäähtyneeseen soseeseen laitoin maitohappobakteerit, niiden kiinnittymistä tukevaa ainetta sekä mustikoita ja luonnonjogurttia. Tätä annoin iltapalaksi. Ehkä se vei taudin mennessään. Hyvä niin!

Päivällisellä laitoin eilen blenderiin yhden ruukullisen salaattia ja avokadon. Tätä annoin lapsillekin alkupalaksi. Soseutetusta salaatista lapsi saa ravinteet kehoonsa hyvin sulavassa muodossa. Eilen keräilin vielä pihalta nuoria voikukan lehtiä, ja lisäsin niitä salaattiin. Kun lapset olivat vauvoja, he pureskelivat voikukan lehtiä pihalla ihan sellaisenaan. Voikukka on ravinteikas kasvi, vaikka saattaakin olla hieman kitkerän makuinen. Nyt keväällä sitä kannattaa kokeilla. Voikukasta saa erityisesti C- ja A-vitamiinia, kalsiumia ja muita salaatteja vähemmän nitraatteja.

Voikukan lehtiä voi käyttää ihan sellaisenaan vaikkapa salaateissa, kukinnot tulisi kaiketi kiehauttaa.

Kuluneella viikolla olemme lasten kanssa liikkuneet tavallista enemmän julkisissa sisätiloissa, joten siellähän niitä pöpöjä liikkuu. Kävimme muun muassa ravintolassa syömässä. Tuen lasten immuniteettia hyvällä ruokavaliolla ja lisäravinteilla, joiden uskon vähentävän sairastumisen riskiä. Immuniteetti myös vahvistuu pikkuhiljaa lapsen kasvaessa. Viimeisen kauppareissun jälkeen pojalle iski ilmeisesti kova kurkun himo, kun ei edes kelmu pysäyttänyt. Kurkkua lapset söisivät vaikka kuinka paljon J Nyt kotimaista kurkkua saakin mukavaan hintaan.

Kurkunhimo voi joskus olla todella kova :D

Kukkakaalipitsaa

Lauantain päivälliseksi valmistimme kukkakaalipitsaa. Isäntä halusi pitsaa, ja myönnyin siihen, jos tekisimme pohjan kukkakaalista kuten viimeisimmällä kurssilla joku vinkkasi. Isäntä olikin ruoanlaittovuorossa sillä aikaa, kun itse olin ulkona lasten kanssa. 

Täysin jauhoton kukkakaalista tehty pohja on hyvin maukas, ja pahin pitsaähky jää tulematta. Taas kerran saadaan lapsille kasvista menemään ihan huomaamatta. Pitsan päälle isi teki maukkaan tomaattikastikkeen, paistoi luomujauhelihaa ja lisäsi muutamaa erilaista juustoa. Hyvä isi! Tämä maistui meille kaikille! Mikä iloisinta, edes tomaatti ei tehnyt enää ihottumaa lapsille. :)

Kukkakaali (1 keskikokoinen) hienonnetaan blenderissä (tai sauvasekoittimella) ja keitetään vesitilkassa 5 min. Kuivataan ja lisätään joukkoon muna ja vähän juustoraastetta (ja 1tl psylliumia).

Kukkakaaliseos levitetään pellille ja sitä paistetaan 30 minuutta. Sitten lisätään täytteet. Kuvassa tomaattikastike lisättynä paistetun pohjan päälle.

Valmista"kukkakaalipitsaa", joka pysyy ihmeen hyvin kasassa.

Kaalit ovat oikeaa superruokaa, jotka tukevat muun muassa maksan toimintaa. Niitä pitäisi syödä useammin. Raakana syötynä kaaleista saattaa kuitenkin tulla ilmavaivoja herkkävatsaisille. Tällöin kevyt höyrytys lienee hyväksi. Toisaalta juuri raa´asta kukkakaalista saisi runsaasti C-vitamiinia. Raaka kukkakaali sopii myös kivasti dippaukseen.

Alkupalana meillä oli parmankinkkua ja cantaloupemelonia. Poika söi melonit lihojen sisältä, tyttö piti erityisesti lihasta. Niin ne ovat erilaisia.

Tänään äitienpäivänä syötiin kalaa mummolassa ja jälkiruoaksi eilen tekemääni juustokakkua. Tällä kertaa tein persikkakakun käyttäen valmista makeuttamatonta persikkasosetta. Muutoin kakku oli hyvin samantyyppinen, kuin mitä aikaisemmin olen tehnyt. Ilmoitin jo illalla isännälle, etten halua aamupalaa sänkyyn äitienpäivänä. Sainkin raikkaan vihersmoothien kera ruusujen keittössä. :)

Ihanaa Äitienpäivää!

Pikaruokaa ahvenista

Kala on palannut lastemme lautasille muutama viikko sitten. Havaitsin, ettei kalasta tule enää ihottumaa polvitaipeisiin, kuten tuossa aikaisemmin keväällä. Onpas mukavaa, sillä olen itse suuri kalaruokien ystävä, ja kieltämättä olen syönyt viime aikoina vähemmän kalaa. Olen koko ajan tukenut lastemme suolistoa saadakseni allergiaoireet vähenemään. Nyt vaikuttaisi siltä, ettei allergioita enää ole J Tosin eniten allergisoivia ruokia annan harvemmin pitäen välipäiviä.

Eilen isäntä palasi jälleen Norjasta. Tällä kertaa matkalta, Viitasaaren mummulasta, tarttui mukaan reilusti itse kalastettuja ahvenfileitä, harjusta ja lisäksi itse kylmäsavustettua lohta. Noista ahvenfileistä syntyi todellinen pikaruoka. Paistoin ne pannulla voissa/kookosöljyssä, lisäsin suolaa ja tilliä. Lisäksi paistoin kasviksia.

Ahvenfileitä, kasviksia, kermaviilikastiketta ja lisäksi itsetehtyä rieskaa (ei kuvassa)

Kalaahan suositellaan syötäväksi useamman kerran viikossa kalalajeja vaihdellen. Melko usein pöydästämme löytyy lohta, mutta myös esim. silakkaa syömme silloin tällöin, onpahan meillä muikkujakin paisteltu tänä keväänä. Kun vierailemme Keski-Suomen mummulassa, lautasella on lähes poikkeuksetta eri kalalajeja, kuten kuhaa. Kalasta saa omega3 rasvahappoja, D-vitamiinia, muita vitamiineja ja kivennäinaineita. Kala on hyvä proteiinin lähde, ja samalla se korvaa ruokapöydässä vähemmän terveellisen vaihtoehdon, kuten esim. punaisen lihan. Lapsemme pitävät kalasta ja napsivatkin kalapalat ensimmäisenä suuhunsa lautaselta.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelee, ettei isokokoisia ahvenia, kuhaa, mateita ja etenkään haukea syötäisi päivittäin, sillä niihin kertyy metyylielohopeaa. Mitä isommasta kalasta on kyse, sen enemmän myrkkyjä siihen on ehtinyt kertyä. Ravintoketjun loppupäässä olevaa haukea ei siksi suositella lainkaan raskaana oleville ja imettäville. Lapsien, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevienkaan ei olisi hyvä syödä haukea, isoja silakoita eikä itämeren lohta tai taimenta kuin 1-2 kertaa kuukaudessa. Itämeren kaloista on mitattu suuria pitoisuuksia dioksiinia ja PCB-yhdisteitä. Kasvatettu Norjan lohi sisältää vain vähän dioksiineja, sillä kalarehun laatua valvotaan.

Kalan syöntiä kehotetaan yleisesti lisäämään Suomessa. Valinnanvaraakin on kalatiskeillä ihan kivasti, ja monesti jokin kalalaji on tarjouksessa. Otahan sinäkin kohteeksi kalatiski!

Synttärit ilman sokerihumalaa

Eilen vietettiin kaksosten 2-vuotissynttäreitä perinteisestä vappusäästä johtuen kokonaan sisätiloissa. Synttäreiksi halusin tehdä sellaista purtavaa, joka olisi terveellistä, herkullista, sopisi lapsille ja mukana olisi jotakin uutta ja erikoista. Tässä kuvia synttäriherkuista:

Coctail-siili: luomulihapullia, nakkeja (lisäaineettomia), leipäjuustoa, kermajuustoa, viinirypäleitä, kurkkua

Savulohifetasalaattia, hunajamelonia aikuiseen makuun

Pehmeää tattaririeskaa, jossa raaka-aineina mm. tattarihiutaleita, kaurajauhoa, kermaviiliä ja  juustoraastetta

Luomuruisnappeja

Mustaherukkakookosjuustokakkua, omatekoinen kaurakeksipohja, makeutuksena agavesiirappi

Kakku oli hienompi ilman koristeita, mutta pitihän sitä kynttilät päästä puhaltamaan. Poika puhalsi molemmat kynttilät :)

Popparit, kookosöljyyn tehtynä, aitoa merisuolaa

Itsetehtyä mehujäätä: soseutettua mansikkaa, banaanikuutioita ja turkkilaista jogurttia kerroksittain.
Nam nam. tämä oli herkkua!

Taisi olla maistuvat ruoat, siltä vaikutti. Kerrankin annoin lapsien napostella pitkin iltaa. Sokerihumalaa ei tullut, sillä karkkeja tai valkoviljaa ei ollut tarjolla. Uusilla leluilla leikkiminen tahditti iltaa; mm. golfmailoilla huitomista oli ohjelmassa. Iltapuuro jäi syömättä ja nassikat simahtivat ajoissa. Olipa onnistunut juhlapäivä sateesta huolimatta.

Tänään palataan arkiruokiin ja ruokarytmiin. "Tavallinen ruoka" maistuu heikommin herkutteluhetkien jälkeen. Siksi pidän herkkupäiviä harvemmin. :)