Xylitolipastillit syynissä

Xylitolipurkkaa tai -pastilleja joka ateria päätteeksi. Näinhän meitä on ohjeistettu pienestä pitäen. Xylitolipurukumin ja -pastillien tarkoitus on tappaa haitallisia bakteereja suusta ja lisääntynyt sylki vähän kuin huuhtoo hampaita. Parasta olisi valita 100 % xylitolilla makeutettu tuote.

Meidän perheessä aloitettiin xylitolipastillit, kun vauvat oli vuoden iässä ja  ensimmäisenä annettiin Herra Hakkarainen –pastilleita. Ne on helposti suussa liukenevia ja niitä voi näppärästi jakaa pienemmiksikin osiksi. Sittemmin ollaan ostettu muitakin merkkejä esim. Moomin-pastilleja ja Fazerin xylimaxia. Kaikki ovat 100 % xylitolilla makeutettuja. Tuossa ihottumaruljanssin aikana tuli tarkasteltua pastillien ainesosaluetteloa kriittisemmällä silmällä. Tarkastin kirjasta kaikki niissä käytetyt lisäaineet ihan vain varmuuden vuoksi. Tässä tarkastelujen tulosta:

Hakkarainen pastillien sisältö

makeutusainetta (xylitolia 95 %)

Hyytelöimisainetta (arabikumia)

liivatetta

luontaisia aromeja

Moomin Metsämansikka ja persikkavadelma -pastillien sisältö

Makeutusaine xylitoli (93 %)

sakeuttamisaine E414 (arabikumi)

pintakäsittelyaineet E470b, E903, E901, E904

kiinteyttämisaine E466

aromit

vadelmatäysmehutiiviste

värit E160a, E120 (punainen väriaine E120 voi aiheuttaa allergisia reaktioita)

Xylimax-pastillit, Villi vadelma

makeutusaine (xylitoli 93 %)

pintakäsittelyaineet E470a, E903

kiinteyttämisaine E466

sakeuttamisaine E414

vadelmajauhe

luontaiset aromit

Syyniin joutuneet xylitolipastillit

Pastilleissa käytetään pääasiassa sellaisia lisäaineita, joilla ei ole tunnettuja terveyshaittavaikutuksia. Moomin-pastilleissa lisäaineita oli eniten. Lisäaineopasta tutkiessani Moomin-pastilleissa käytetylle E120 punaiselle väriaineelle löytyi maininta, että voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Sakeuttamisaineena käytetylle arabikumille (E414) löytyi niin ikään huomautus, että voi allergisoida henkilöitä, jotka saavat oireita maapähkinöistä, pavuista tai herneistä. Arabikumia on käytetty jokaisessa kolmessa esimerkkipastillissa. Arabikumi on palkokasveihin kuuluvan Acacia senegal –puun kuivattua maitiaisnestettä. Käytetyillä pintakäsittelyaineilla ei sen sijaan näyttänyt olevan tunnettuja haittavaikutuksia. Niiden valmistustavat sen sijaan huvittivat. Esim. E904 lisäaine Sellakka on Intialaisen lakkakilpikirvan eritettä :D Olisi mielenkiintoista jatkaa lisäainetutkiskelua karkkien maailmassa. 

Moomin pastillit ovat pinnaltaan kovia, ja niissä onkin käytettyä useita pintakäsittelyaineita. Ne eivät mielestäni sovellu yhtä hyvin pikkuisille taaperoille, sillä ne voivat helpommin luiskahtaa kurkkuun. Niin ikään Xylimax- pastillit ovat kovia. Kaikkien pastillien maku miellyttää meidän lapsia. Eipä ole ihme! Maistuuhan ne aikuisenkin suussa ihan kivalta. Xylitolia myydään muuten myös sellaisenaan purkissa, joskin itsellä tuo aine on jäänyt toistaiseksi käyttämättä.  

100 % xylitolia saa kaupoista. 

Petos lapsen lautasella?

Tiedätkö, mitä kaikkea lapsesi syö?

Kauan kirjahyllyssä roikkuneet kirjat pitää palauttaa kirjastoon, ja käteeni osuu mahtava huumorilla höystetty teos: ”Petos lautasella”. Kirja laittaa lukijan miettimään syömistään, ja varmasti jatkossa tarkastelemaan lähemmin tuoteselosteita ennen ostopäätöstä. Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä pidempi ainesosalista on, sen heikompilaatuisesta tuotteesta on kyse. Pätee ainakin leipien ja maitotuotteiden kohdalla melko hyvin. Hyvässä leivässä ei tarvita kuin täysjyväjauhoja, vettä ja suolaa sekä (hiivaa) ja tietenkin kotileivonnassa on kiva täydentää leipätaikinaa erilaisilla siemenillä ja raakaraasteilla. Leivistä masentavimpia esimerkkejä ovat kaikki vaaleat leivät, jotka ”ovat kuin tummia”. Pitkä ainesosalista kertoo niiden sisältävän mm. lisättyä vehnägluteenia ym. jauhonparanteita. Juuri vehnägluteeni aiheuttaa monelle yliherkkyysoireita, ja sitten sitä varta vasten lisätään leipiin. Niitä pehmeitä helposti syötäviä leipiä sitten lapsille usein syötetään. Suosittelen lämpimästi tarkastamaan leipähyllyllä ainesosaluettelon. Siinä menee aikaa, eikä kunnon leipiä oikein tahdo löytyä, valitettavasti! Eilen löysin lähikaupastamme aitoa 100 % kaurarieskaa, lähileipää siis, jossa oli vain yhtä säilöntäainetta. Sitä annoin hyvillä mielin lapsillemme. 

Maitotuotteista surullisimpia ovat kaikki kevyttuotteet. Rasvaa poistetaan, ja jotta koostumus ja käyttöominaisuudet olisivat edes lähelläkään vastaavaa aitoa tuotetta, tuotteeseen lisätään mm. sakeutusaineita, emulgointiaineita ja aromeja. Aromeja on lisättävä, koska rasvan poistaminen vie samalla makua. Myös iskukuumennus tekee esim. vispikerman huonosti vaahtoutuvaksi, joten siihen pitää lisätä stabilointiainetta. 

Pidän tärkeänä, että lapsemme oppivat maistamaan ja tunnistamaan aitoja makuja. Esimerkiksi mustikkajogurtin maku tulee luonnonjogurttiin lisätyistä mustikoista eikä aromista, jota valmiiksi maustetuissa jogurteissa käytetään. Valmiiksi maustetut jogurtit ym. lapsillekin suunnatut makupalat sisältävät paljon sokeria ja maku tulee aromeista. Ei niissä marjoja juuri ole. Mitä ovat päiväkodin "terveelliset välipalat...? voi voi... 

Lasten purkkiruoissa ei saa käyttää yhtä paljoa lisäaineita, joskin markettien lastenruokahyllyistä löytyy aika heikkojakin tuotteita. Niistä on tarkoitus kirjoittaa myöhemmin.