Porosta on moneksi

Ihanaa POROA! Olen odottanut hartaasti, että saataisiin sitä ruokapöytään. Aikaisempina vuosina olemme ostaneet syksyllä kokonaisen poron pakkaseen, mutta tänä vuonna emme. Nyt isäntä teki työreissun Inariin ja toi tuomisinaan reippaasti käristelihaa, palan sisäpaistia sekä muita ruhonosia. Huh huh! Kyllä nyt kelpaa. Poroa on nyt syötykin sitten useampana päivänä. 

Poron käristelihaa söimme kinoan kanssa

Punaista lihaa emme normaalisti käytä kovin paljon, ja lihajalosteita emme käytä koskaan. Varsinkin lihajalosteiden säännöllinen runsas käyttö on liitetty moniin sairauksiin. Poroa ja hirveä lapsemme puolestaan oppivat syömään jo joskus puolen vuoden kieppeillä, kun lihaa ruvettiin antamaan. Aluksi keitin lihat pienessä nestemäärässä, soseutin ne ja pakastin jääpalamuotteihin. Alkuannos oli muistaakseni yksi jääpalamuotti kahdelle vauvalle ja siitä sitten lisättiin yksi muotti/nenä. Nyttemmin en enää katso lihan määrää kovin tarkasti. Pari ruokalusikallista/annos ehkä. Poro tuo vaihtelua ruokailuihin, varsinkin nyt kun kala on tauolla lastemme lautasilta. Porosta saa hyvin proteiinia, rautaa ja seleeniä sekä vitamiineja.

Pidän poroa ja hirveä loistavina lihavaihtoehtoina lapsille. Saavathan nuo riistaelukat syödä haluamaansa kasvisruokaa. Oikeaa luomua siis. Poronliha on vähärasvainen ja sisältää paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja. Verrattuna esimerkiksi naudanlihaan, rasvaa on noin puolet vähemmän, ja tyydyttymättömän rasvan osuus on toki myös pienempi. Liha ei kaipaa juuri muita mausteita kuin ripauksen suolaa. Käristelihasta syntyy luonnollisesti käristystä, ja mm. luiset osat antavat keitolle mahtavan maun.

Paistista irtosi paljon nestettä, joka säilynnee keiton pohjaksi. 

Poronpaistin kanssa nautittiin uunijuureksia. Laitoin poronlihan lapsille soseeksi sauvasekoittimella. Uunijuurekset valmistuvat kuin itsekseen, ja sillä aikaa voi mennä vaikka ulkoilemaan. Kasvisten käsittely toki vie oman aikansa.

Poronpaistia ja uunijuureksia

Kohtuudella lihaa on mielestäni hyvä ohje. Poropäivien jälkeen tekeekin mieli pitää kevyempi kasvisruokapäivä, jolloin ruoansulatuselimistö saa palautua. :)