Polentapäivä

Isäntä oli jo pitkään puhunut, että haluaa valmistaa polentaa. En pistänyt vastaan, sillä polentaa löytyi kaapista, joita yritämme näin muuton alla muutoinkin tyhjentää. Polenta on tavallaan puuroa, joka valmistetaan tietyistä polentajauhoista. Jauhoja on monenlaisia, nyt käytössämme oli maissipolenta.

Maissipolentaa, lienee ruottin puolelta ostettu

Ruoka valmistaan keittämällä vesi/lihaliemi ja vatkataan siihen polentajauhot. Seosta keitetään, jolloin se paksuuntuu ja irtoaa kattilan reunoista ja voi poksahdella korkealle ilmaankin. Lopuksi lisätään esimerkiksi juustoa makua antamaan.

Valmista polentaa, isin tekemänä ja kuvaamana

Polennan kaveriksi isäntä valmisti porononkäristystä (taas), sekä höyrytti parsa- ja kukkakaalia. Lapset pitivät polennasta ja se toi mukavasti vaihtelua normaalisti käyttämiimme raaka-aineisiin. Makuhan on hyvin mieto.

Poroa ja polentaa sekä parsa- ja kukkakaalia (ei kuvassa)

Maissi on gluteenitonta ja sisältää paljon välttämättömiä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Maissisose on tuttu lapsillemme vauva-ajoilta, mutta polenta oli uusi tuttavuus. Maissia voidaan pitää hyvänä ruoka-aineena lihaksistolle, hermostolle, aivoille ja luustolle. Kuitua maissipolennassa on vähänlaisesti ja tärkkelystä melko paljon. Siksi se kaipaa mielestäni runsaasti kasviksia lisäkkeeksi.

Maissipolenta kovettuu jäähtyessään, ja eilen valmistetusta polennasta voisi tänään pyöritellä palloja ja paistaa niitä pannulla. J Laitetaan kokeiluun sekin. Polennassa rakenne on sellainen, että lapsen on sitä helppo syödä. Soseutusta ei tarvita.

Jälkiruokana oli extempore valmistunut jogurttikakku ja vadelmasose. Kakku on perinteiseen tapaan liivatteilla hyydytetty, mutta makeutettu steviauutteella, eikä sisällä vehnää. Kyllä lapsi makean tunnistaa. Se verran kovaa ”nam nam” huutoa tämä kakku aiheutti. Ja lisää piti saada! Ja saihan sitä. 

Laskiaissunnuntain herkku maistui pulkkailun jälkeen