Sama ruoka ei sovi kaikille

Sama ruoka ei sovi kaikille. Ihmiset ovat erilaisia. Eroamme toisistamme esimerkiksi siinä, miten elimistö reagoi erilaisiin ruoka-aineisiin. Se ruoka mikä yhdelle tekee hyvää, voi toiselle olla haitallista. Hyvinä esimerkkeinä mainittakoon kotimaiset viljat ja maitotuotteet. Moni onkin alkanut kokeilemaan erilaisia ruokavalioita ja metsästämään omaansa. Kokeileminen kannattaa! J

Kaurajuoma (ei luomu) ja riisijuoma sisältävät myös kalsiumia, joten niitä voi kokeilla vaihteeksi maidon tilalla ja esimerkiksi smoothien pohjana. Riisimaitoa ei paljoa alle 4-vuotiaalle.

Allergiat ja intoleranssit huomioidaan nykyään joukkoravitsemuksessa hyvin, mutta herkkyyksiä ei niinkään. Jos sinulla ei ole todettu keliakiaa, olettamus helposti on, että kaikki vilja sopii sinulle. Jos maito aiheuttaa ongelmia, mutta allergiaa ei ole, kokeillaan usein vähälaktoosisia tuotteita tai täysin laktoosittomia vaihtoehtoja. Aina sekään ei välttämättä tuo apua. Perimällä on iso vaikutus meidän kroppamme toimintaan. Vatsavaivoista kärsivällä saattaa taustalla voi olla myös jokin sairaus tai elimistön häiriötila. Toisilla taas on isompi taipumus lihomiseen, ja hän joutuu tarkemmin kyttäämään suupalojaan. Alttius sairastumiseenkin vaihtelee.

Kaksosten äitinä vertailen usein sitä, mistä ruoista lapset pitävät, mistä eivät, ja miten jokin ruoka vaikuttaa heidän vatsantoimintaan ja jaksamiseen. Sitä on helppo tarkkailla, kun tietää, mitä he ovat syöneet (ja vielä toistaiseksi saa sen itse päättääkin). Vaikka kaksosemme syövät aina (lähes) samaa ruokaa, toisen vatsa reagoi herkemmin. Hän ei tosin malta pureskella ruokaa kunnollisesti. Myös muut elämäntapatekijät vaikuttavat asiaan, joten ei asia ole niin yksiselitteinen. Omakohtainen kokemus on, että kun lapsen ruokavalio on sopiva, lapsi on tasapainoisempi ja nukkuu paremmin.

Uudet Suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät hiljattain tänä keväänä. Ne on ennen kaikkea laadittu koko väestöä ajatellen, ei niinkään yksilöitä tarpeita varten. Niistä voimme hakea vain karkeita suuntaviivoja, sillä esim. yksilöiden energiankulutuksissa, ravintoaineiden tarpeissa ja ruoan hyväksikäytössä voi olla huomattaviakin eroja. Mielestäni oma ruoanjälkeinen olotila kertoo jo aika paljon siitä, miten hyvin ruoka sopii ja onko tullut syötyä sopiva määrä. Parhaimmillaan ruoka lisää vireyttä ja antaa hyvänolon tunteen vatsaan. Olo on kylläinen ja ruoalla jaksaa seuraavat vähintään 3 tuntia ilman väsymystä tai voimakasta verensokerin romahtamisen tunnetta. Varsin usein kuulee ihmisten sanottavan, että ruokailua seuraa kova väsymys, eivätkä silmät tahdo pysyä auki toimistotyössä. Silloin ateriassa lienee parannettavaa. Toisaalta ruoanjälkeiset vatsakivut, ilmavaivat ym. turvotukset eivät nekään ole normaaleja tuntemuksia. Taustalla voi olla monenlaisia ongelmia, jotka tulee selvittää. Siihen on omia menetelmiä, joiden parissa tulen toivottavasti tulevaisuudessa työskentelemään. Omien tuntemusten havainnointi auttaa paljon. Ärsyttäviä/epäsopivia ruoka-aineita kannattaa tietenkin välttää.

Samaa ruokaa syövien kolesteroliarvoissakin voi olla suuria heittoja. Geenit vaikuttavat. Esimerkiksi tietyntyyppinen geeniperimä saattaa altistaa sydän- ja verisuonitaudeille muita enemmän, jos ravinto sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia. Olen kirjoittanut kookosöljystä blogissani paljon ja kertonut, että käytämme sitä ruoanlaitossa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että vaikka kylmäpuristettu kookosöljy on loistava rasva ja sen on osoitettu laskevan useimpien kolesteroliarvoja, se voi osalla ihmisistä jopa nostaa kolesteroliarvoja muiden kovien rasvojen tapaan. Jälleen kerran, on muistettava yksilöllisyys.

Kasvisten käyttöä painotetaan paljon. Uudessa ruokapyramidissakin kasvikset on laskettu ruokavalion perustaksi, mikä on loistava parannus vanhaan malliin. Osa kasviksista pitäisi lisäksi syödä kypsentämättöminä. Tosin esimerkiksi ärtyvästä suolesta kärsivä saattaa saada monista kasviksista kovia vatsanväänteitä. Tai nk. raakaruoka ei ehkä sovikaan kaikille. Herkkä suolisto hyötyy rauhoittavasta esimerkiksi lämpimiä sosekeittoja sisältävästä ruokavaliosta. Itse en voisi kuvitellakaan kylminä talvipäivinä syöväni kylmää ruokaa, kun muutoinkin olen taipuvainen palelemaan. Lapsille annan runsaasti lämpimiä ruokia enkä kohtuuttomasti esimerkiksi raakoja vihanneksia. Terveellisinä pidetyt pähkinät eivät nekään välttämättä sovi kaikille, vaan saattavat turvottaa vatsaa. Jos niiden liottaminen/idätyskään ei auta, niiden käyttöä lienee viisasta rajoittaa tai luopua niistä kokonaan. Lapsillemme en anna pähkinöitä, mutta siemeniä kyllä silloin tällöin jauhettuna.

Kokeileminen kannattaa! Kyllä! Jos vatsa reagoi turpoamalla, ripuloimalla tai olo on muuten vain kehno, väsyttää, on makeanhimoa ym. oireita, ruokavalion kunnostaminen on tarpeen. Valkoisen vehnän ja sokerin karsiminen jo sekin voi auttaa monella. Terveellinen ja keholle sopiva ruokavalio normalisoi painoa ja voi jopa palauttaa kehoon kadoksissa olleen hyvän olon! Ja kukapa ei haluaisi voida hyvin J