Antoisa kurssiviikonloppu on jälleen takanapäin. Tämä toinen
ravintoneuvontaan pätevöitymiskurssi piti sisällään mm.
vastaanottotyöskentelyä, markkinointia ja ruoansulatusasioiden yhteenvetoa.
Onneksi sunnuntaina satoi vettä, sillä sisällä istuminen
aurinkoisella säällä ottaa minulla niin luonteen päälle. J
Opettajamme oli tullut
Lontoosta ja työskennellyt ravintoterapeuttina jo vuosia. Hänellä on myös lapsia
(kaksoset), joten näkemystä lasten ravintoasioihinkin hänellä oli. Lasten
ravitsemusasioissa kun omakohtainen kokemus on erittäin hyvä lisä. Pääsinkin kyselemään opettajalta omiin lapsiimme liittyviä
asioita, vaikkakaan mitään syömisongelmia meidän perheessä ei ole. Kokemuksien
jakaminen kaksosäidin ja vieläpä ravintoasioihin erikoistuneen henkilön kanssa
oli kyllä kurssin iso boonus.
”Olet sitä mitä syöt” on varmasti monelle tuttu fraasi jo
pelkästään telkkarista. Lause pitäisi paremmin paikkansa, jos se korjattaisiin
muotoon: ”Olet sitä, mitä kehosi pystyy imeyttämään”. Toisin sanoen paraskaan
ravinto ei auta, mikäli kehon kyky sulattaa ruokaa ja imeyttää sitä kehoon ei
ole kunnossa. Kalliiseen ruokaan käytetyt rahat menevät vain hukkaan.
Ruoansulatuselimistön kunnosta tuleekin huolehtia. Varsinkin ikääntyvillä ja
erilaisissa sairaustiloissa eri entsyymien ja suolahapon määrä voi olla vähentynyt,
ja näin ollen ruoka sulaa hitaammin/heikommin ja seurauksena saattaa tulla
erilaisia muun muassa vatsavaivoja. Toisaalta pitkään jatkuessaan nämä ongelmat
ruoan sulatushäiriöissä saattavat johtaa esimerkiksi häiriintyneeseen suoliston
bakteerikantaan ja mm. hiivan ylikasvuun.
Jälleen kerran voidaankin perustella, kuinka tärkeää on
pureskella ruoka kunnolla, tai lapsen kohdalla jauhaa se valmiiksi, jolloin
helpotetaan ruoansulatuselimistön toimintaa. Varsinkin pähkinät ja siemenet
eivät sula ilman jauhamista pienillä lapsilla, ja niitä voikin sieltä vaipasta
sitten löytää J
Isäntä oli istuttanut yrttejä ikkunalle kasvamaan. Tästä se viherpeukaloiden kulta-aika taas alkaa! :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti