Mummin kasvimaalla viimeisten kasvisten joukossa kypsyvät
pensaspavut. Niitä maisteltiin tänään muun ruoan lisäkkeenä. Pavuista saa hyvin
proteiinia ja muun muassa B-ryhmän vitamiineja sekä kuitua. Papujen hiilihydraatit imeytyvät hitaasti. Kun valitaan tuore
tai kuivattu papu, vältytään purkkipapujen runsaalta suolamäärältä.
 |
| Pensaspapu sopii hyvin esimerkiksi patoihin ja keittoihin |
Pavut pitää aina keittää kypsiksi. Meillä pakastettavista
pavuista pilkotaan päät poikki ja keitetään 4 minuuttia, jonka jälkeen ne ovat
valmiita pussitettaviksi pakkaseen. Sieltä niitä on näppärä ottaa pienissä
erissä ruokiin, joissa ne kypsyvät loppuun. Heti syötäviä papuja keitetään noin
10 minuuttia.
Useat pavut sisältävät lektiini-nimistä proteiinia, ja
monissa pavuissa on lisäksi proteiinien hajoamista estäviä yhdisteitä, minkä
vuoksi niiden oikea käsittely ennen syömistä on tärkeää. Kuivattuja papuja tulisi huuhdella, liottaa ja
keittää riittävän pitkään. Tuoreissa pavuissa riittävän pitkä keittoaika tai
höyrytys on myös tärkeää. Vääränlainen käsittely saattaa aiheuttaa
ruokamyrkytyksen.
Suolalla maustetussa vedessä keitetty pensaspapu maistui
ihan sellaisenaan, sormiruokana nimittäin. Olin varautunut laittamaan nokareen
voita päälle, mutta sitä ei tarvittu. Molemmat söivät muutaman pavun. J
 |
| Sehän näyttää ihan etanalta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti