Kokolihavalmistetta, juuston kaltaista valmistetta, soijaproteiinivalmistetta,… Niistä ja monista muista ainesosista on kaupan valmispitsa tehty. Nopeasti laskettuna tuo Kinkku-Ananaspizza (joka muuten mieheni mielestä on ”yksi parhaista” valmispitsoista) sisältää 11 eri lisäainetta ja koko pizza lähes 50 eri ainesosaa.
Pizzan ”kinkku” ei ole kinkkua, vaan
kokolihavalmistetta, jossa kinkun joukkoon on lisätty kaikenlaista
stabilointiaineista sokeriin. Tällöin ”kinkku” saadaan maistumaan, tuoksumaan,
ja olemaan myös suutuntumalta aivan oikean kinkun kaltainen. Pizzan juusto ei
ole juustoa, vaan valmistetta, josta vain osa (ei kerrota määrää) on
edamjuustoa. Juuston kaltaiseen valmisteeseen on lisätty myös lukuisa määrä
muita aineita mm. aromeita. Kun oikean juuston suhteellista osuutta lasketaan,
se ei enää maistu yhtä hyvältä, ja tarvitaan lisäaineita.
 |
| Ainesosaluetteloa kannattaa vilkaista jo kaupassa |
Valmispizza on vain yksi esimerkki sarjassaan.
Monet valmisruoat sisältävät paljon lisäaineita ja hyvin vähän oikeita ravintoaineita.
Energiaa niistä saa useimmiten melko runsaasti, sillä valmisruoissa on usein paljon
heikkolaatuista rasvaa. Eineksissäkin on eroja, joten tuoteselostetta kannattaa
vilkaista. Kauppoihin on nykyisin alkanut ilmestyä lisäaineettomia tai vain
vähän lisäaineita sisältäviä ruokia. Se on hyvä asia. Valmispitsa kuten monet
muutkin valmisruoat ovat halpoja, eikä lapsiperheessä ole aina varaa ostaa
kallista. Satunnaisesta einesten
käytöstä ei varmaankaan juuri haittaa ole, paitsi että lisäaineista voi herkimmille
aiheutua erilaisia oireita, lapsille ainakin. Esim. paljon puhetta herättänyt
natriumglutamaatti löytyy tämän esimerkkipitsan ainesosaluettelosta. Voimmeko
lohduttautua sillä, että pakkauksen kyljessä on merkintä: ”Pizzapohjassa
kuitulisä”. Todellisuudessa pohjassa on 3 % kaurakuitua. Se ei ole kovin
paljon.
Toisaalta, valmispizzan tai esimerkiksi
einesmakaronilaatikon lämmittäminen mikrossa kestää 2 minuuttia. Lapsiperheen
kiireisessä arjessa einesten käyttäminen helpottaa elämää. Eräässä Kodin
kuvalehden artikkelissa pohdittiin, että einesten käyttäminen silloin tällöin
voi jopa auttaa äitiä voimaan henkisesti paremmin. Hunajamarinoitujen
fileesuikaleiden paistaminen ei ole yhtään sen enemmän itse tehtyä ruokaa kuin
makaronilaatikon lämmittäminenkään. Jatkuva kiire luo paineita, ja ruoanlaitto
alusta loppuun, se nyt vaan vie oman aikansa. Kysymys onkin enemmän siitä,
kuinka usein eineksiä käytetään. Silloin tällöin syötynä lapsi tuskin ehtii
tottua niiden makuun saati sitten saada niistä jotakin terveyshaittoja.
Ei siis kannata potea huonoa omaatuntoa satunnaisesti
syötetyistä nakeista, jos pääsääntöisesti käytetään järkeviä ruoka-aineita. Kokonaisuus ratkaisee. Kun perusasiat ovat
kunnossa, ei satunnainen herkuttelu tai einekset kaada kuppia nurin. Näinhän se
on aikuisellakin. Nopeamman
ruoanvalmistuksen myötä voidaan saavuttaa esimerkiksi enemmän laatuaikaa lasten
kanssa. J Rentoa arkipäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti