torstai 8. toukokuuta 2014

Pikaruokaa ahvenista

Kala on palannut lastemme lautasille muutama viikko sitten. Havaitsin, ettei kalasta tule enää ihottumaa polvitaipeisiin, kuten tuossa aikaisemmin keväällä. Onpas mukavaa, sillä olen itse suuri kalaruokien ystävä, ja kieltämättä olen syönyt viime aikoina vähemmän kalaa. Olen koko ajan tukenut lastemme suolistoa saadakseni allergiaoireet vähenemään. Nyt vaikuttaisi siltä, ettei allergioita enää ole J Tosin eniten allergisoivia ruokia annan harvemmin pitäen välipäiviä.

Eilen isäntä palasi jälleen Norjasta. Tällä kertaa matkalta, Viitasaaren mummulasta, tarttui mukaan reilusti itse kalastettuja ahvenfileitä, harjusta ja lisäksi itse kylmäsavustettua lohta. Noista ahvenfileistä syntyi todellinen pikaruoka. Paistoin ne pannulla voissa/kookosöljyssä, lisäsin suolaa ja tilliä. Lisäksi paistoin kasviksia.

Ahvenfileitä, kasviksia, kermaviilikastiketta ja lisäksi itsetehtyä rieskaa (ei kuvassa)

Kalaahan suositellaan syötäväksi useamman kerran viikossa kalalajeja vaihdellen. Melko usein pöydästämme löytyy lohta, mutta myös esim. silakkaa syömme silloin tällöin, onpahan meillä muikkujakin paisteltu tänä keväänä. Kun vierailemme Keski-Suomen mummulassa, lautasella on lähes poikkeuksetta eri kalalajeja, kuten kuhaa. Kalasta saa omega3 rasvahappoja, D-vitamiinia, muita vitamiineja ja kivennäinaineita. Kala on hyvä proteiinin lähde, ja samalla se korvaa ruokapöydässä vähemmän terveellisen vaihtoehdon, kuten esim. punaisen lihan. Lapsemme pitävät kalasta ja napsivatkin kalapalat ensimmäisenä suuhunsa lautaselta.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelee, ettei isokokoisia ahvenia, kuhaa, mateita ja etenkään haukea syötäisi päivittäin, sillä niihin kertyy metyylielohopeaa. Mitä isommasta kalasta on kyse, sen enemmän myrkkyjä siihen on ehtinyt kertyä. Ravintoketjun loppupäässä olevaa haukea ei siksi suositella lainkaan raskaana oleville ja imettäville. Lapsien, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevienkaan ei olisi hyvä syödä haukea, isoja silakoita eikä itämeren lohta tai taimenta kuin 1-2 kertaa kuukaudessa. Itämeren kaloista on mitattu suuria pitoisuuksia dioksiinia ja PCB-yhdisteitä. Kasvatettu Norjan lohi sisältää vain vähän dioksiineja, sillä kalarehun laatua valvotaan.


Kalan syöntiä kehotetaan yleisesti lisäämään Suomessa. Valinnanvaraakin on kalatiskeillä ihan kivasti, ja monesti jokin kalalaji on tarjouksessa. Otahan sinäkin kohteeksi kalatiski!

perjantai 2. toukokuuta 2014

Synttärit ilman sokerihumalaa

Eilen vietettiin kaksosten 2-vuotissynttäreitä perinteisestä vappusäästä johtuen kokonaan sisätiloissa. Synttäreiksi halusin tehdä sellaista purtavaa, joka olisi terveellistä, herkullista, sopisi lapsille ja mukana olisi jotakin uutta ja erikoista. Tässä kuvia synttäriherkuista:


Coctail-siili: luomulihapullia, nakkeja (lisäaineettomia), leipäjuustoa, kermajuustoa, viinirypäleitä, kurkkua

Savulohifetasalaattia, hunajamelonia aikuiseen makuun
Pehmeää tattaririeskaa, jossa raaka-aineina mm. tattarihiutaleita, kaurajauhoa, kermaviiliä ja  juustoraastetta
Luomuruisnappeja

Mustaherukkakookosjuustokakkua, omatekoinen kaurakeksipohja, makeutuksena agavesiirappi


Kakku oli hienompi ilman koristeita, mutta pitihän sitä kynttilät päästä puhaltamaan. Poika puhalsi molemmat kynttilät :)
Popparit, kookosöljyyn tehtynä, aitoa merisuolaa
Itsetehtyä mehujäätä: soseutettua mansikkaa, banaanikuutioita ja turkkilaista jogurttia kerroksittain.
Nam nam. tämä oli herkkua!

Taisi olla maistuvat ruoat, siltä vaikutti. Kerrankin annoin lapsien napostella pitkin iltaa. Sokerihumalaa ei tullut, sillä karkkeja tai valkoviljaa ei ollut tarjolla. Uusilla leluilla leikkiminen tahditti iltaa; mm. golfmailoilla huitomista oli ohjelmassa. Iltapuuro jäi syömättä ja nassikat simahtivat ajoissa. Olipa onnistunut juhlapäivä sateesta huolimatta.

Tänään palataan arkiruokiin ja ruokarytmiin. "Tavallinen ruoka" maistuu heikommin herkutteluhetkien jälkeen. Siksi pidän herkkupäiviä harvemmin. :)

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Mesjuustoa ja kuivakalaa

Isäntä palasi eilen yöllä Norjasta J Mukanaan hän toi toivomukseni mukaan aitoa vuohenjuustosta tehtyä Mesjuustoa. Pidän sen mausta erittäin paljon, ja tänään lounaalla lapsetkin maistelivat sitä hyvällä ruokahalulla. Tuo juusto on maultaan hieman makea, sillä sen sisältämä maitosokeri on karamellisoitunut valmistuksessa. Ei ole ihme, että se on lasten mieleen. Norjassa ja Ruotsissa mesjuuston käyttö on runsaampaa, kuin meillä Suomessa.

Mesjuusto maistui taaperoillekin.


Kylkiäisinä isäntä toi pussin kuivattua turskaa. Nämä kalafileet ovat hyvää retkiruokaa, sillä kuivattuna ne säilyvät hyvin. Kerron sitten kokemuksia, kun olemme maistaneet.

Kuivattu kala sopii vaikka retkelle evääksi.

Nyt odotellaan jo innolla vappua, sillä lapset täyttävät kaksi vuotta vappupäivänä. 

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kaiken takana on suolisto

Intensiivinen suoliston terveyttä käsittelevä opintoviikonloppu päättyi muutama tunti sitten. Pääpaino kurssilla oli maha-suolikanavan häiriöiden hoidossa. Tätä olin odottanut J

Varsin moni meistä kärsii erilaisista ruoansulatusongelmista, kuten vatsan turvottelusta, ilmavaivoista tai ripulista ja pitää sitä täysin normaalina. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että terveeseen ruoansulatukseen ei kuulu esimerkiksi yletöntä kaasunmuodostusta, eikä ole normaalia, että vatsa on iltaisin kuin ilmapallo. Kun ruoansulatus toimii, asiaa ei tarvitse oikeastaan miettiä ollenkaan.

Erilaisten vatsavaivojen taustalla saattaa usein olla suoliston bakteerikannan epätasapainoa, entsyymien tai suolahapon puutetta. Voi myös olla, että ohutsuolen limakalvo ”vuotaa”. Nämä ovat sikäli vakavasti otettavia tiloja, että niiden vaikutukset ulottuvat koko kehoon, ei vain suolistoon, kuten ajatellaan. Voi olla, että syy masennukseen löytyykin suolistosta. Moni on havainnut, että maitohappobakteereista on apua vatsavaivoissa ja niitähän käytetäänkin usein terapiatyössä. Ruokavaliolla on tärkeä merkitys suoliston hoidossa ja tietyillä lisäravinteilla saadaan lisätukea hankaliin tilanteisiin. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi vaurioitunut suolen limakalvo.

Erilaiset kasvissosekeitot ovat helposti sulavia ja hellivät suolistoa.

Lasten allergioihin liittyy myös suoliston limakalvon ongelmat. Kypsymätön tai herkistynyt limakalvo voi päästää läpi liian isoja partikkeleita. Lasten allergioissa aikaisempi hoitotyyli oli poistaa allergeenit lapsen ruokavaliosta. Nykyisin tiedetään, että se ei yksinään riitä, vaan on tärkeää tukea lapsen suoliston toleranssia. Se tarkoittaa sitä, että huolletaan herkistynyttä suolen limakalvoa, jotta se olisi eheä, eikä allergeeneja pääsisi verenkiertoon. On hyvin tärkeää, että lapsen allergiaa hoidetaan, sillä muutoin allergisia reaktioita saattaa pian aiheutua yhä useammista ruoista.

Raskauteen valmistautuminen on tärkeää, sillä raskausaikana suuria ruokavaliomuutoksia ei kannata tehdä. Äidin ruokavalio ja terveys vaikuttaa suuresti syntyvän lapsen terveyteen. Alatiesynnytyksessä vauva saa bakteerikannan äidiltään, joten jos äidin bakteerikanta on vinoutunut, lapsi saa siitä osansa. Tästä saattaa seurata enemmän koliikkia, allergiataipumusta ja korvatulehduskierteitä. Äidin raskaudenaikaisella maitohappobakteerien käytöllä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia jopa sukupolvien päähän. Imetys antaa hyvän startin lapsen immuunipuolustuksen kehittymiselle. Pelkkää korviketta saavilla hyviä bakteereita suolistossa on usein vähemmän.

On tärkeää, että lapsen suoli toimii päivittäin. Suolen siis kuuluu toimia päivittäin, muutoin kyseessä on ummetus! Ummetus on hyvin haitallista niin lapselle kuin aikuisellekin. Ikävien tuntemusten lisäksi, haitallisia aineenvaihduntamyrkkyjä pääsee imeytymään takaisin kehoon, jos ulostemassa viipyy suolistossa liian pitkään esimerkiksi. Vaikkapa päänsäryn taustalla voi olla ummetus.

Ruokavalion monipuolisuudesta olen kirjoittanut aikaisemminkin. Allergiaa ajatellen se on myös tärkeää. Kun syödään vaihdellen eri ruoka-aineita, yliherkkyysreaktioita tulee harvemmin. Lievästi allergisoivaa ruokaa voi esimerkiksi nauttia noin 4 päivän välein ja samalla tulee vähän siedätystä. Osa allergisista reaktioista kun tulee viiveellä, jopa vasta viikon päästä altistuksesta.


Sellaista tästä viikonlopusta. Kirjoitan lasten ravitsemuksesta, mutta olen pätevä hoitamaan lapsia vasta, kun olen valmis terapeutti. En siis anna tässä blogissa varsinaisia tarkkoja hoito-ohjeita kenellekään, vaan kerron lähinnä omien lasteni kautta saamistani kokemuksista ja koulutuksen kautta saamastani opista melko suurpiirteisesti. 
Kaura tekee hyvää suolistolle. Toin lapsille kurssiviikonlopulta "tuliaisiksi" pillimaidot, sillä pillillä juominen on niin lystiä puuhaa. Ei siihen mehua tarvita :)

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Mitä tänään syötäisiin?

Meillä syötiin lounaaksi tänään tattaripastaa, luomujauhelihakastiketta, höyrytettyä parsakaalia ja salaattia. Ostin ensimmäistä kertaa tattaripastaa kokeeksi. Onhan tuo aika kallista, mutta halusin maistaa. Lapset pistelivät tattaripastan palaset ensimmäisenä (sormin) suuhunsa ja jatkoivat sitten jauhelihakastikkeen kimpussa. Kaikki meni. :) Tattari on gluteenitonta ja sopii keliaakikon ruokavalioon. Jälkiruoaksi syötiin mustikkarahkaa, jonka makeutin steviatipoilla.

Kokeilussa tattaripasta

Tämähän on hyvää :)

Eilen näin pätkän ohjelmaa ”Kaappaus keittiössä”, jossa perheen äidillä oli paljon ruokarajoitteita lähinnä kasviksia kohtaan. Ohjelman kokki Kari Aihinen, joka auttaa perheitä syömään paremmin, oli sitä mieltä, että perheen lasten syömisongelmat liittyvät vanhempien syömisongelmiin. Lapset saavat esimerkin vanhemmilta. Jos vanhemmat syövät vain eineksiä, lapsi tuskin oppii pitämään kasviksista. Pienestä pitäen runsaasti erilaisia kasviksia lautaselle maistettavaksi ja hypisteltäväksi! Siinähän ne tulevat tutuksi niin maultaan kuin ulkonäöltäänkin. 

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Tuorejuustokakku saa makeuden aprikooseista

Pääsiäiskakkuun tuli ihana aprikoosin maku. Keltainen aprikoosin väri jäi puuttumaan, sillä valitsin luomuaprikooseja, jotka ovat väriltään tummia. Tumma väri on luontainen kuivatulle aprikoosille, jota ei ole käsitelty rikillä. Halusin valmistaa kakun ilman valkoista sokeria ja vehnäjauhoja, ja käyttää makeutena ainoastaan kuivatun aprikoosin luontaista makeutta. Pohjaan käytettävät keksit on helppo tehdä itse, eivätkä ne kaipaa vehnäjauhoja. Aprikoosit pehmenevät, kun niitä liottaa ja liotusvesi on hyvin makeaa.

Aprikoosituorejuustokakkua

Lapset tykkäsivät kakusta ihan mahdottomasti, ja annoinkin heille isot palat pääsiäisen kunniaksi. Tämä kakku oli minunkin mieleeni, sillä siitä ei tullut liian makea. Kuivattu aprikoosi on muuten erinomainen kuidun ja raudan lähde.

"iää, iää, iää = lisää, lisää, lisää"


Pohja:
Kaurakeksejä
Voita

50g voita
n. 0,5 dl agavesiirappia (tai esim. hunajaa?)
2 dl kaurahiutaleita
1-2 rkl täysjyväriisijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 muna

Täyte:
1 purkki kookoskermaa
200g maustamatonta tuorejuustoa
200g rahkaa
½ pussia Kuivattuja luomuaprikooseja (liotettuna ja soseutettuna)
Aitoa vaniljaa
1 limen mehu
5 liivatelehteä

Kiille:
½ pussia kuivattuja luomuaprikooseja (liotettuna ja soseutettuna)
Liotusnestettä
2 liivatelehteä
(Tilkkanen agavesiirappia)

Tein keksit edellisenä päivänä kotikokin hieman muunnellun ohjeen mukaan. Annoksesta tuli ehkä 9 isoa keksiä, joista käytin pohjaan 7. Murustin keksit ja lisäsin joukkoon hieman voisulaa. Painelin irtopohjavuokaan ja laitoin jääkaappiin odottamaan.

Kookoskerma laitetaan edellisenä päivänä jääkaappiin, jotta neste erottuu kermasta. Neste kaadetaan pois ja kermaa vaahdotetaan. Lisätään joukkoon tuorejuusto, rahka ja vanilja, sekä liotetut ja soseutetut aprikoosit. Liotetaan liivatelehdet vedessä ja sekoitetaan ne kiehuvaan limemehuun/aprikoosien liotusnesteeseen. Yhdistetään massa ja liivateseos ja levitellään keksipohjan päälle. Jätetään jääkaappiin kovettumaan. Kiille tehdään myöhemmin.

Kiilteeseen laitoin hieman alle puolet aprikooseista, 2 liivatelehteä ja hieman vettä sekä pienen lorauksen agavesiirappia. Annetaan kiilteen vielä kovettua ainakin tunti. 





Iloista pääsiäistä!

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pääsiäispuuhia

Kylläpäs sitä on kaupat täynnä herkkuja ennen pääsiäistä. Houkutuksia on todella paljon. Perinneruokiakin on alettu tuunaamaan, esimerkkinä maustetut mämmituotteet. Mämmiä näkee käytettävän myös monissa resepteissä. Mämmin ja suklaamunien sijaan valitsin pääsiäiseksi muun muassa tuoretta parsaa sekä muita kasviksia, ihania vuohenjuustoja useampaa erilaista, leipäjuustoa, avokadoja ja lohta. Ostin myös ainekset tuorejuustokakkuun, johon tulee mm. kuivattuja luomuaprikooseja.

"Tämäkö minun pitäisi syödä?"

Lounaaksi syötiinkin tänään lohta, parsaa sekä muita lisukkeita kuten avokadoa. Poika pisteli parsat menemään, tyttö vähän nirsoili. Koska minulla on tapana laittaa valmiiseen ruokaan tilkkanen kylmäpuristettua öljyä, lapset osaavat jo ”vaatia” öljyä sanomalla ”olju, olju…”, ja huomasin heidän leikkikeittiössäänkin lisäilevän leikisti öljyä ruokaan. Hyvin kuitupitoinen parsa on muuten erinomainen foolihapon lähde ja sitä on aikoinaan käytetty myrkytystilojen hoidossa, sillä se tehostaa maksan ja munuaisten toimintaa.

Avokadon puolikas pysyy hyvin kädessä

Hieman avustettuna avokadon syöminen tarjoaa sopivasti hienomotorista mukavaa haastetta


Rairuohon sijaan idätin vehnänjyviä, ja laitoimme ne lasten kanssa kasvamaan tänä aamuna. Oraat tosin eivät taida ihan ehtiä nyt parahiksi. 

Lapset tykkäävät tehdä kaikkea samaa, mitä aikuisetkin.