Parsakaalia ja pinaattia Paleokeittiön ohjeella

Kuitu- ja mineraalipitoinen ihana parsakaali taipuu kyllä niin moneksi. Tänään valmistin parsakaalipinaattikeittoa Paleokeittiön (www.paleokeittio.fi) ohjeen mukaan. Sekä parsakaalista että pinaatista saadaan muuten myös kalsiumia. Luomuparsakaalit olivat K-marketissa sopivasti tarjouksessa, ja niitähän piti heti hyödyntää.

Parsakaali-pinaattikeitto

2 parsakaalia (luomu)
125g pinaattia
valkosipulinkynsiä
paistonkestävää öljyä (käytin avokadoöljyä)
merisuolaa
vettä
1 purkki kookoskermaa
mustapippuria

Parsakaalit pestään, paloitellaan ja asetellaan pellille kuorimattomien valkosipulien kanssa. Paahdetaan 200 asteessa 15-20min.

Kevyesti paahdettuja parsakaaleja ja valkosipuleita

Kuoritaan valkosipulit ja laitetaan kiehumaan parsakaalien kanssa. Lisätään pinaatinlehdet ja keitellään kunnes parsakaali on pehmeää ja pinaatti on hajonnut. Soseutetaan sauvasekoittimella ja lisätään kookosmaito ja mausteet.

Ihanan pehmeää keittoa, joka maistui lapsille

Paahtaminen toi keittoon ihana maun. Tätä täytyy tehdä uudelleen!

Pinaatti on maukasta, ja pinaattikeitto onkin monen lapsen herkkuruokaa. Alle 1-vuotiaalle pinaattia ei kuitenkaan suositella, sillä pinaatti on nitraattia keräävä kasvi. Itse tehty pinaattikeitto valmistuu myös näppärästi pakastepinaatista. Kaupan pinaattikeitto kun sisältää pinaatin (n.11 %) lisäksi monesti muun muassa maitojauhetta, vehnäjauhoa ja sokeria. Pakastepinaatista tehtäessä olen korvannut vehnäjauhon täysjyväriisijauholla ja käyttänyt luomumaitoa tai kaurajuomaa.

Siemenpatukoita isälle reissuevääksi

Koska lasten hyvinvointi lähtee hyvinvoivista vanhemmista, on tärkeää, että myös isäntä syö hyvin. Kotona hyvin syöminen on helppoa, mutta reissun päällä tilanne asettaa omat haasteensa. Työn luonteen vuoksi isäntä on paljon ulkosalla retkiolosuhteissa, joissa erilaiset energiapatukat ovat kätevää syötävää osana lounasta. Kaupan valmiit patukat ovat kuitenkin hyvin heikkolaatuisia. Ne sisältävät paljon sokeria, usein myös huonolaatuista rasvaa sekä paljon erilaisia lisäaineita. Luontaistuotekaupoista saa laadukkaitakin patukoita, mutta ne ovat valitettavan kalliita.

Erilaisia retkieväspatukoita on helppo ja nopea tehdä itsekin. Raaka-aineena voi käyttää erilaisia siemeniä, kuivattuja hedelmiä/marjoja ja kookosöljyä.

Tässä netistä löytämäni ja hieman muokkaamani ohje:

Siemenpatukat:

1 dl kuivattuja mustikoita

1 dl sulatettua kookosöljyä

1 dl luomu maapähkinävoita

3 dl siemeniä (auringonkukan-, seesamin- ja kurpitsansiemeniä)

2 rkl raakakaakaojauhetta

1 rkl riisiproteiinijauhetta (voi jättää poiskin)

n. 1 dl vettä (määrä riippuu proteiinijauheen määrästä)

Steviauutetta (tai esim. hunajaa)

Kaikki aineet tehosekoittimeen ja pöyräytetään sekaisin. Levitetään massa vuokaan 2cm kerrokseksi ja laitetaan pakkaseen 30 minuutiksi. Leikataan patukoiksi ja kääräistään leivinpaperiin. Oli kuulemma hyviä. Riisiproteiini tekee patukoihin "vahvan proteiinin maun" :)

Energiapatukasta saa itse tekemällä terveellisemmän ja ravitsevamman

Yksittäispakattuja patukoita on kätevä ottaa mukaan vaikka hiihtoreissulle

HUOM! Lapsille en ole antanut näitä, sillä maapähkinä ja kaakao ovat melko allergisoivia!

Amarantti tutuksi

Ostoskassiini tarttui jokin aika sitten amaranttia luontaistuotekaupasta. Se on hirssin tapaan käytettävä erittäin ravinteikas kasvi. Amarantti on gluteenitonta, helposti sulavaa ja maukastakin, ja näin ollen se soveltuu hyvin myös lapsille. Keittelin sitä lisäkkeeksi kalalle/kanalle. Keittoaika on 30min. Amarantti sisältää runsaasti mm. rautaa, välttämättömiä aminohappoja sekä jopa enemmän kalsiumia kuin maito. Kokeilemisen arvoista siis J

Keitetty amarantti muuttuu puuromaiseksi

 Olen viime aikoina innokkaasti kokeillut erilaisia gluteenittomia viljoja/kasveja ruoanlaitossa. Kiinnostus niitä kohtaan on lisääntynyt koulutuksen myötä. Haluan tutustua uusiin vaihtoehtoihin ja oppia käyttämään niitä. Kotimaisissa täysjyväviljoissa ei toki ole mitään vikaa, mutta varsin usein erilaisissa suolisto-ongelmissa gluteeniviljoja kehotetaan vähentämään. Syy on siinä, että gluteeni ärsyttää monien suolistoa, ja suolisto on sille usein herkkä. Keliakiassahan gluteeni tuhoaa suolinukan ja siitä aiheutuu monenlaisia oireita. Gluteenin sietokyky on hyvin yksilöllistä. Esimerkiksi lapsen herkkää ja helposti ärtyvää/reagoivaa suolistoa en halua hirveästi kuormittaa lisää, vaan mieluummin tarjoan heille hieman lempeämpiä vaihtoehtoja, joita ovat esimerkiksi kinoa, hirssi ja riisi. Näistä olenkin paljon kirjoitellut ja jatkoa seuraa, sillä tänä keväänä minulla on edessä ”Suolistokursseja”. Välillä käy sääliksi isäntää, joka joutuu kuuntelemaan suolistojuttujani päivästä toiseen.

Tänään laittelin aamulla vielä juuressosetta, joka sekin on muuten oikein suolistoystävällistä ruokaa lapsille. Ravinteikas sose kun on "valmiiksi pureskeltu" ja ruoansulatuselimistö selviää vähemmällä.

Taaperon vatsa kiittää juuressoseesta

Syömisongelmat ovat lapsiperheissä tavallisia

Pohjolan Sanomissa julkaistiin tänään artikkeli otsikolla ”Lasten syömisongelmat kuormittavat koko perhettä”. Aihe on sellainen, joka koskettaa monia lapsiperheitä jossakin vaiheessa. Kun lapsi kieltäytyy syömästä, vanhemmat usein turhautuvat ja yrittävät kaikkensa. Syömisongelmien taustalla on usein ongelma lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa, artikkelissa kerrotaan. Osalle lapsista voi jäädä syömisongelma, vaikka jokin sitä hankaloittanut sairaus olisikin jo hoidettu. Usein aika kuitenkin korjaa ongelmat.

Syömisongelmissa auttavat esimerkiksi:

·        Säännölliset ruoka-ajat

·        Ruokailun keston rajoittaminen

·        Koko perheen syöminen yhdessä

·        Viihdykkeet pois ruokailun ajaksi

Säännöllisyys ja rutiinit ovat lapsillemme tärkeitä. He saavat 5 ateriaa päivässä, ja vettä aterioiden välillä. Heistä on tullut hieman liiankin omatoimisia. Tiettyinä kellonaikoina he tulevat keittiöön ja kiipeävät tuoleihinsa J Vältän antamasta ruokailujen välillä mitään, jo pelkästään hammasterveyden vuoksi. Oman kokemukseni mukaan jo pieni hedelmä vähän ennen ruokailua nautittuna saattaa vähentää ruokahalua tulevalla aterialla. Mehuista puhumattakaan. Koetan aina valmistaa lapsillemme terveellistä mutta maistuvaa ruokaa. Käytän mausteita, mm. yrttejä makua antamaan ja lisään valmiisiin ruokiin kylmäpuristettuja öljyjä. Rasva tekee ruoasta maistuvaa. Lasten purkkiruoat eivät maistu lapsillemme, onneksi! J Kaksosemme ovat aina olleet tosi kovia syömään, ja ruokavalio on laajentunut pikkuhiljaa maistelemalla. Ei ole tarvinnut pakottaa tai tuputtaa, enkä siihen ryhtyisikään. Me vanhemmat valitsemme mitä syödään, lapset saavat valita, kuinka paljon syövät.  

Polentapäivä

Isäntä oli jo pitkään puhunut, että haluaa valmistaa polentaa. En pistänyt vastaan, sillä polentaa löytyi kaapista, joita yritämme näin muuton alla muutoinkin tyhjentää. Polenta on tavallaan puuroa, joka valmistetaan tietyistä polentajauhoista. Jauhoja on monenlaisia, nyt käytössämme oli maissipolenta.

Maissipolentaa, lienee ruottin puolelta ostettu

Ruoka valmistaan keittämällä vesi/lihaliemi ja vatkataan siihen polentajauhot. Seosta keitetään, jolloin se paksuuntuu ja irtoaa kattilan reunoista ja voi poksahdella korkealle ilmaankin. Lopuksi lisätään esimerkiksi juustoa makua antamaan.

Valmista polentaa, isin tekemänä ja kuvaamana

Polennan kaveriksi isäntä valmisti porononkäristystä (taas), sekä höyrytti parsa- ja kukkakaalia. Lapset pitivät polennasta ja se toi mukavasti vaihtelua normaalisti käyttämiimme raaka-aineisiin. Makuhan on hyvin mieto.

Poroa ja polentaa sekä parsa- ja kukkakaalia (ei kuvassa)

Maissi on gluteenitonta ja sisältää paljon välttämättömiä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Maissisose on tuttu lapsillemme vauva-ajoilta, mutta polenta oli uusi tuttavuus. Maissia voidaan pitää hyvänä ruoka-aineena lihaksistolle, hermostolle, aivoille ja luustolle. Kuitua maissipolennassa on vähänlaisesti ja tärkkelystä melko paljon. Siksi se kaipaa mielestäni runsaasti kasviksia lisäkkeeksi.

Maissipolenta kovettuu jäähtyessään, ja eilen valmistetusta polennasta voisi tänään pyöritellä palloja ja paistaa niitä pannulla. J Laitetaan kokeiluun sekin. Polennassa rakenne on sellainen, että lapsen on sitä helppo syödä. Soseutusta ei tarvita.

Jälkiruokana oli extempore valmistunut jogurttikakku ja vadelmasose. Kakku on perinteiseen tapaan liivatteilla hyydytetty, mutta makeutettu steviauutteella, eikä sisällä vehnää. Kyllä lapsi makean tunnistaa. Se verran kovaa ”nam nam” huutoa tämä kakku aiheutti. Ja lisää piti saada! Ja saihan sitä. 

Laskiaissunnuntain herkku maistui pulkkailun jälkeen

Viittä väriä päivässä

Meidän perheen elämä on suuren muutoksen edessä, kun muutaman viikon päästä muutamme pohjoisesta etelän suunnalle. Ajoittain elämä on melko stressaavaakin. Pahvilaatikkoja lojuu siellä täällä ja tavarat ovat sikin sokin. Voisi ajatella, että nyt olisi sopiva hetki hieman löysätä linjaa ruokapöydässä esimerkiksi einesten avulla. Siihen en ole valmis, sillä ravitseva ruoka on minulle kunnia-asia. En suostu tinkimään siitä edes silloin, kun elämä on muuten haastavaa.

Stressaantuneena ihminen tarvitsee nimittäin entistä enemmän esimerkiksi antioksidanttisuojaa, jota saa muun muassa värikkäistä kasviksista. Miksi siis luopuisin siitä, mikä on tärkeintä. Uskon myös, että tämä härdelli heijastuu taaperoihimme, joten hyvä ruoka on tärkeä osa jaksamista ja sairauksien ehkäisyä, etenkin nyt.

Kasvisten väriaineet ovat paitsi silmänruokaa myös loistavia antioksidanttien lähteitä. Niillä on vaikutuksia muun muassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Olisikin hyvä syödä päivittäin viittä eri väriä:  vihreää, sinistä/purppuraa, punaista, keltaista/oranssia ja valkoista. Eri väreillä on erilaisia vaikutuksia kehossa.

Tänään aamulla (kiireessä) pilkoin runsaasti kasviksia/juureksia uunivuokaan, maustoin ja laitoin uuniin, siksi aikaa kun lähdimme ulos. Välillä kävin pihalta niitä sekoittelemassa, mutta valmistuivat juuri sopivasti, kun tulimme sisälle. 

Valmiina uuniin...

Lisäkekasvikset valmistuivat reilussa 1,5 tunnissa

Mitä tarkoittaa monipuolinen ruokavalio?

Onko lapsen ruokavalio riittävän monipuolinen? Saako lapsi riittävästi ravinteita kasvunsa tueksi? Varsinkin allergiatapauksissa tällaiset asiat nousevat esille vanhempien pohdittaviksi. Tuossa allergioita ja infektioita käsittelevässä kirjassa mainittiin, että riittävä monipuolisuus tarkoittaa sitä, että ruokavaliossa on ruokia kaikista neljästä pääryhmästä: maitotuotteet, viljatuotteet, lihatuotteet sekä hedelmät ja vihannekset. 

Ollakseen monipuolinen ruokavalion ei tarvitse sisältää esimerkiksi laajaa kirjoa erilaisia hedelmiä. Toki lapsi saa niistä ihania makuelämyksiä. Nostaisin kuitenkin rasvat myös esiin, sillä rasvojen laadulla on vaikutusta mm. allergioiden hoidossa sekä pitäisin myös ruokien laatua hyvin tärkeänä asiana. Eli esimerkiksi sitä, että viljat ovat täysjyvää. Sokeri ja valkojauhotuotteet ovat ruokavalion suurimpia raffinoijia, ja niiden käyttöä tulee rajoittaa. Ne heikentävät kokonaisuutta, sillä sisältävät vain energiaa ilman suojaravintoaineita. Lisäksi sokerituotteisiin liittyy usein lisäaineita (esim. karkit), joiden yhteisvaikutus on varsinkin lapsille varsin huono. 

Sokeriset tuotteet sisältävät usein paljon lisäaineita kuten väriaineita. 

Allergioissa ruokavaliota joudutaan rajoittamaan ja monipuolisuutta pitää miettiä uudelleen. Juuri kotimaisten viljojen karsiminen aiheuttaa suurta päänvaivaa, kun pitää tutustua esimerkiksi hirssiin, tattariin ja kinoaan. Myös maidon tilalle on usein valittava muita kalsiumin lähteitä tai vastaavasti hieman enemmän lihaa sekä kalsiumia lisäravinteena.

Uskon kaksostemme kohdalla pitkän imetyksen vaikuttaneen niin, ettei allergioita vauvana ollut. Nyttemmin joudun muutamaa ruoka-ainetta välttämään heidän ruokavaliossaan, jotta vältytään ihottumilta. Vehnämakaronien tilalle esimerkiksi laitan usein riisiä tai kinoaa, joskus perunaa. Lastemme mummu tiesi kertoa, että jotkut vaatteetkin aiheuttavat ihottumaa, tummat värit vaaleita enemmän eli aina ruoka-aineet eivät olekaan ainoa syypää. 

Kesä ja aurinko ne vasta tekevät ihmeitä iholle ja vielä oman maan luomuvihannekset, mikäs sen parempaa!

Viime kesänä lapset (reilu 1v) napsivat jo mahan täydeltä kasvimaan herkkuja mummulassa.