maanantai 8. syyskuuta 2014

Edullista ruokaa lapsiperheelle: Linssit!

Nyt hyödyntämään linssejä ruoanlaitossa! Linssit ovat edullisia ja varsin monikäyttöisiä. Meillä niitä löytyy aina kaapista. Perinteinen ja nopea linssikeitto kuuluu meillä tavallisiin arkiruokiin, joka maistuu hyvin tenavillekin. Syys-lokakuun Ruoka-Pirkassa oli kivoja reseptejä, joista linssipihvit päätyivät nyt kokeiluun. Muokkasin reseptiä hieman; lisäsin joukkoon quinoaa, vaihdoin jauhot ja paistamiseen käytin lähinnä voita.

Linssipihvit: 

Linssipihvit paistuivat valurautaisella ohukaispannulla

n. 2-3 dl punaisia linssejä
n. 1 dl quinoaa
n. 1 ½ litraa vettä
3 valkosipulinkynttä
currya
juustokuminaa
chilijauhetta
suolaa
hunajaa
jauhoja (riisijauho, mantelijauho)
ripaus psylliumjauhoa
2 kananmunaa

Paistamiseen: voita/kookosöljyä

Linssit ja quinoa huuhdotaan, keitetään, valutetaan ja (kuivataan). Valkosipulit kuullotetaan mausteiden kanssa ja yhdistetään sitten linssi-kinoa seokseen. Maustetaan suolalla ja hunajalla. Lisätään jauhot ja munat. Jätin tämän jääkaappiin päiväksi turpoamaan. Paistetaan 2-3 min/puoli.


Nämä pihvit olivat ainakin aikuiseen makuun erinomaisia. Lapset ilmeisesti vieroksuivat hieman juustokuminan makua, mutta söivät kuitenkin molemmat yhden pihvin. 

"Ihan hyvännäköistä äiti, mutta syön kuitenkin tomaatin ensin..."
... ja ananakset!"


Linssi kuuluu papujen kanssa palkokasveihin. Kuitupitoisista linsseistä saa kasvikunnan proteiinia, ja yhdessä viljatuotteiden kanssa niistä saa kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Uusissa ravitsemussuosituksissa palkokasvit on lisätty ruokapyramidin perustaan muiden kasvisten, marjojen ja hedelmien rinnalle. 

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Päiväkotien välipalat puhuttavat

Sokerista on ollut mediassa viimepäivinä paljon asiaa. Päiväkotien ruokalistat ja ennen kaikkea päiväkotien välipalat ovat olleet kiinnostuksen kohteena. Lahtelaisäidit vastustivat adressin voimin päiväkotien sokerisia välipaloja, ja ajankohtaisessa kakkosessa pohdittiin eilen sitä, kasvatammeko lapsistamme sokeririippuvaisia. Ohjelma on katsottavissa Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/2160155

Ilta-Sanomat uutisoi asiasta näin 20.8.2014

Ensi vuoden keväällä THL julkaisee lapsiperheille ja päiväkodeille suunnatut uudet ruokasuositukset. Näissä tullaan entistä tarkemmin huomioimaan myös välipalojen terveellisyys. Ihannetilanne olisi, jos välipalalla tarjottaisiin esimerkiksi hedelmiä, marjoja, täysjyväleipää tai esimerkiksi juurespaloja. Toisaalta esimerkiksi juuresten kuorimiseen on löydyttävä tekijä, ja hygienia on säilyttävä, jos näitä välipaloja valmistetaan etukäteen, kustannuskysymyksistä puhumattakaan. Sokerin vaarat lienevät kyllä hyvin tiedostettuja.

Päiväkotien ruoka: aamupuuro, lounas ja välipala muodostavat ison osan lapsen ruokavaliosta. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Selailin Vihdin kunnan päiväkotien ruokalistaa ja huomasin ilokseni siinä monia hyviä asioita. Riisi tarjotaan täysjyvänä, ja tuoreita kasviksia salaatteina ja tuorepaloina on joka päivä tarjolla. Kerran viikossa tarjotaan kalaa ja ateriat ovat muutenkin vaihtelevia. Toisaalta välipalat ovat tosiaan hyvin hiilihydraattipitoisia ja jogurtit lienevät maustettuja. Kiisselit tehdään varmasti marjojen sijaan mehuista suurustamalla. Myös herkkuja, kuten suklaakiisseliä tai pannukakkua näkyy listalla.

Esimerkki yhden viikon välipaloista:
Ma: murot/omena
Ti: maitokiisseli/hillo/kurkku
Ke: hedelmäsalaatti/tomaatti/kurkku
To: mansikkakiisseli/mandariini
Pe: vatkattu puolukkapuuro, banaani

Päiväkotiruokiin voi toki koettaa saada muutosta ihan vaan vinkkaamalla asiasta henkilökunnalle. Päiväkodissa työskentelevä tuttavani kertoi, että muutosta saadaan parhaiten aikaan juuri silloin, kun asiakkaat (lapset ja vanhemmat) sitä toivovat.

Terveellisiä välipaloja on nyt käsien ulottuvilla, kun luumut ja kriikunatkin kypsyvät. Syksyn satokausi on hyödynnettävä täysin rinnoin. Ihanaa!

Luumuja omasta puusta

Pienistä chian siemenistä syntyy terveellinen välipala. Turvotin chian siemeniä kauramaidossa ja survoin ne pakastevadelmien kanssa maukkaaksi kiisseliksi. Makeutin herkun vielä muutamalla tipalla steviaa. Tätä tenavat söivät kyllä tällä kertaa jälkiruokana. 

Vadelmaista Chia-tuorekiisseliä
Pienet chian siemenet sisältävät paljon tärkeitä rasvahappoja

maanantai 1. syyskuuta 2014

Mummun kasvimaalla

Kulunut viikonloppu vierähti Viitasaarella. Häämuisteloiden lisäksi ehdin ihastelemaan mummun puutarhaa. Kuinka reheviä salaatit olivatkaan, ja kuinka mahtavan kokoisiksi punajuuret olivatkaan kasvaneet. Myös nauriit olivat iloisen kokoisia ja niitä lapset maistoivat tuoreeltaan ensimmäistä kertaa.

Salaatit kasvoivat pansasmaisina
Jättimäisiä punajuuria

Tomaatteja ja kurkkuja sai vielä kasvihuoneesta, jonne oli asennettu auton sisätilan lämmitin ylläpitämään sopivaa lämpötilaa. Myös muun muassa papuja ja kesäkurpitsoja päätyi vesseleiden lautasille. Mikä parasta, saimme kotiinviemisinä ison pussillisen kasvimaan satoa. Ja niinpä tänään syötiin taas papuja, ne ovat sitten lasten mieleen.

Parasta suoraan pensaasta syötynä






Kasvimaalla riittää työtä, ja viljeleminen myös sitoo tekijänsä yhteen paikkaan. Helteillä varsinkaan kurkut ja kesäkurpitsat eivät kestää kauaa ilman vettä ja rikkaruohoissa ym. on oma hommansa. Meidän perheen reissaava elämäntyyli ei mahdollista yrttejä kummoisempaa viljelyä. Onneksi on mummula ja mummila :)

Meidän vanhempien ollessa poissa, lapset olivat kaksistaan hävinneet jonnekin. Oli tullut liian hiljaista, ja isovanhemmat olivat alkaneet ihmetellä. Parivaljakko löytyi kylmiöstä, jääkaappi oli saatu auki, ja vesselit kiskoivat savumuikkuja naamaansa. Kyllä kala on hyvvää J

torstai 28. elokuuta 2014

Omppu sulle ja omppu mulle

Omput kypsyvät pikkuhiljaa, onneksi! Vesselit nimittäin suuntaavat omppupuun alle ja kiskovat puoliraakoja omppuja irti kaksin käsin joka ikinen päivä. Omenan syönti ulkosalla lienee niin mukavaa. 

Pitääkö tämä lääkärin loitolla?
Lapset keräsivät omput sankoihin
Osa ompuista on jo kypsiä, ja olen tehnyt niistä sosetta. Parhaiten sosetta saisi tehtyä todella pehmeistä ja lähes ylikypsistä hedelmistä, sillä ne ovat mehukkaimpia. Sosetta varten kuorin omenat, mutta tuoreeltaan ne syödään tietenkin kuorineen. Kuorikerroksessahan on suurin osa omenan terveyttä edistävistä ainesosista kuten flavonoideista.

Omppusosetta varten kuorin ja paloittelen omenat. Laitan pikkutilan vettä ja ompun palat kattilaan. Keitän sen aikaa, että omput pehmenevät ja soseutan sitten sauvasekoittimella. Omenan laadusta riippuu, tarvitaanko makeutusta. Pehmeät ja hyvin kypsät omenat eivät makeutusta kaipaa lainkaan. Sen sijaan joukkoon voi lisätä vaikka inkivääriä ja kanelia. J

Omppusose valmistuu nopeasti
Osa pakkaseen ja osa jää heti syötäväksi
Omppusose maistuu esimerkiksi maustamattoman jogurtin ja banaanin kanssa välipalalla
Perheen vanha rouva, Omppu-kissa, ihmetteli tapahtumia kaiteella istuen

perjantai 22. elokuuta 2014

Äidin synttärikakku

Omien synttärieni kunniaksi tein gluteenittoman mantelikakun kookoskermalla ja mansikoilla. Ohje: Mantelikakku. Tämä kakku saa makeutensa banaanista ja hunajasta. 

Hätäisenä leipurina menin leikkaamaan kakkupohjan, ennen kuin se oli kunnolla jäähtynyt. Sen seurauksena pohja hieman murtui ja täytettäessä ei pysynyt enää täydellisesti kasassa. Enpä siis saanut otettua hyviä kuvia. Alkuperäistä ohjetta muokkasin korvaamalla osan hunajasta steviatipoilla ja lisäämällä kookoskerman joukkoon rahkaa, sillä maku oli mielestäni hieman liian kookosmainen. Marjoina käytin täytteessä vadelmia ja kakun päällä tuoreita mansikoita. 

Mantelikakku ei aiheuta verensokeripiikkiä

Tämä mantelinmakuinen kakku oli kyllä hyvää ja erittäin täyttävää. Ihme, että lapset jaksoivat syödä sitä valtavat palat J Kakkua riitti helposti vielä tällekin päivälle, ja isäntä kommentoi sitä syödessään, että tätähän voisi syödä vaikka pääruoaksi. Kyllä, perinteinen täytekakkupohja on varsin hötöistä tämän rinnalla.  

Taitavasti tenava napsii ensimmäisenä mansikat suuhunsa

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Pensaspapuja sormiruokana

Mummin kasvimaalla viimeisten kasvisten joukossa kypsyvät pensaspavut. Niitä maisteltiin tänään muun ruoan lisäkkeenä. Pavuista saa hyvin proteiinia ja muun muassa B-ryhmän vitamiineja sekä kuitua. Papujen hiilihydraatit imeytyvät hitaasti. Kun valitaan tuore tai kuivattu papu, vältytään purkkipapujen runsaalta suolamäärältä.

Pensaspapu sopii hyvin esimerkiksi patoihin ja keittoihin

Pavut pitää aina keittää kypsiksi. Meillä pakastettavista pavuista pilkotaan päät poikki ja keitetään 4 minuuttia, jonka jälkeen ne ovat valmiita pussitettaviksi pakkaseen. Sieltä niitä on näppärä ottaa pienissä erissä ruokiin, joissa ne kypsyvät loppuun. Heti syötäviä papuja keitetään noin 10 minuuttia.

Useat pavut sisältävät lektiini-nimistä proteiinia, ja monissa pavuissa on lisäksi proteiinien hajoamista estäviä yhdisteitä, minkä vuoksi niiden oikea käsittely ennen syömistä on tärkeää.  Kuivattuja papuja tulisi huuhdella, liottaa ja keittää riittävän pitkään. Tuoreissa pavuissa riittävän pitkä keittoaika tai höyrytys on myös tärkeää. Vääränlainen käsittely saattaa aiheuttaa ruokamyrkytyksen.

Suolalla maustetussa vedessä keitetty pensaspapu maistui ihan sellaisenaan, sormiruokana nimittäin. Olin varautunut laittamaan nokareen voita päälle, mutta sitä ei tarvittu. Molemmat söivät muutaman pavun. J

Sehän näyttää ihan etanalta

lauantai 16. elokuuta 2014

Tapaksia tenavalle

Tänään syötiin lasten kanssa ravintolassa, pienessä Tapas-paikassa Porvoossa. Porvooseen ajelimme viettääksemme aamupäivää uudessa Muumileikkipuistossa. Ulkona syöminen on kaksivuotiaille jo tuttua puuhaa, ovathan he jo lukuisia kertoja olleet meidän mukana. Ehkäpä heistäkin kasvaa jonkin sortin kulinaristeja, jollaisia taidamme isännän kanssa hieman olla.

Lapsille tilaan ravintolassa useimmiten samantapaista ruokaa kuin meillekin. Saavatpahan maistella kaikenlaista. Ravintoloiden lastenannoksissakun ei juurikaan ole esimerkiksi kasviksia, mutta rasvaa ja suolaa on sitäkin enemmän. Buffet-tyylisistä paikoista saa usein koottua järkevimmän annoksen. Lastenlistan valikoima on monesti tylsähkö, eikä se anna mahdollisuuksiakaan tutustua uusiin makuihin. Useista paikoista tuntuu saavan "aikuisten ruokaa" myös lapsille.

Tältä värikkäältä lautaselta minä nappaan tuon mansikan

Lapsemme ovat uteliaita maistamaan uusia juttuja, ja varsinkin silloin, jos ruoka on aikuisen lautasella. Tämänpäiväiseen tapas-annokseen isäntä valitsi lapsille tutun karjalanpiirakan, munavoin ja kanafileen lisäksi muunmuassa aurajuustotuulihattuja, oliiveja sekä lohiwrappeja. Kaikki taisi mennä. Sitten sai hieman mansikkakakkua jälkiruoaksi.